30.12.2017

Coachingkira Vlogi | Miten selvisin ilman huonekaluja? Entä niiden kokoamisesta?

COACHINGKIRA VLOGI | KUN HUONEKALUJA EI KUULU…

Viimeinen kuukausi on ollut mielenkiintoinen kotirintamalla. Tilasin marraskuun ensimmäisellä viikolla Kodin1:stä uudet huonekalut kämppääni, jonne muutin pitkästä aikaa yksin asumaan Bossen kanssa.

Soitin kyseiseen lafkaan hyvissä ajoin ja varmistin ennen huonekalujen ostoa, että todellako voin tilata huonekalut tietylle päivämäärälle toimitettavaksi?!

Vastaus oli kyllä. Mutta kuinkas sitten kävikään…

 

coachingkira vlogi

COACHINGKIRA VLOGI | MITEN SUJUU HUONEKALUJEN KOKOAMINEN?

Miten sutii mitein kuukausi ilman huonekaluja? Entä miten sujuu niiden kokoaminen? Tsekkaa viimeisin vlogi ja laita vlogini tilaukseen! <3

 

 

Mikä on sinun lempihuonekalusi ja miksi? Entä mitä kolmea huonakalua ilman et pystyisi elämään?

 

Ihanaa uuden vuoden odotusta kaikille!
x Kipa

 

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Elämänviisaudet | 5 keinoa saavuttaa haluamasi

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: ***
Coachingkira

hyvinvointi

~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 

 

30.12.2017

Elämänviisaudet | 5 keinoa saavuttaa haluamasi

OUJEE! Vihdoin pääsin blogiini kirjoittamaan! Joku ihme viisastelija on kekkassut hyökätä FitFashionin saitille ja moni meistä on osittain, osa kokonaan, bannattu kirjoittamasta omaan blogiinsa. Olen itse odotellut viikon, että pääsen loggautumaan sisään. Jee. Ihana päästä taas kirjoittamaan! <3

Ps. Sinä, joka näitä hyökkäyksiä kekkailet ja toteutat: mikä on tavoitteesi? Ajattelepa jos suuntaisitkin tämän kaiken hajottavan toiminnan siihen, että hyödyntäisit sitä nettimaailmassa johonkin hyvään. Ai että, mitä voisitkaan saada aikaan! Mutta ei,  valitsit tämän tien. Sääli, what a waist. Voisit saada hienouksia aikaan. <3

elämänviisaudet

ELÄMÄNVIISAUDET | JOTAIN, MITÄ OLEN OPPINUT ELÄMÄSTÄ

Sitten asiaan: elämänviisaudet. 😀

Oletteko huomanneet saman: moni meistä miettii elämäänsä usein sitä kautta, mitä hänellä ei ole. Tai sitten mietitään mitä jotain toisella on sellaista, mitä itsellään ei ole.

Pahimmillaan eletään jonkun toisen näköistä elämää, ei omaa. Tehdään asioita siksi, koska ”näin minun oletetaan tekevän”. Tai tehdään sellaista duunia, jota kohtaan puuttuu intohimo ja siten aito halu tehdä työtä sisälähtöisesti. Ehkä työntekoa ajaa tietty status, raha tai illuusio.

Hankitaan asioita, joilla ei loppupeleissä ole mitään merkitystä. Asioita, joita ilman pärjäisi kyllä. Ylläpidetään ihmissuhteita, jotka eivät oikeastaan tarjoa mitään syvällisempää vaan jopa vievät vain energiaa. Joitakin ihmissuhteita ylläpidetään jopa velvollisuuden tunteesta.

Olen pienen elämäni aikana pohtinut kyseisiä asioita todella paljon. Toki jo työni ja opiskelujeni kautta, mutta myös siksi, että olen pohtinut oman elämäni tarkoitusta.

Olen loppujen lopuksi saanut elämältä todella paljon. Katson kiittäen taaksepäin. Ollakseni 34-vuotias koen saavuttaneeni upeita asioita koulutuksesta kotiasioihin, hienon tukiverkoston ja henkisesti palkitsevan työn. Olen saanut myös nähdä maailmaa sen pienen verran ymmärtääkseni, kuinka suuri ja mahdollisuuksia täynnä oleva maailma ja elämä todellisuudessa on.

Toisaalta elämään on mahtunut myös syviä vesiä, harmitusta ja pettymyksiä. Välistä on kahlattu kaislikossa, joskus on saanut heiluttaa elämänviidakon viikatetta. Haasteissa hienointa on se, että aina ne on ollut mahdollista kääntää mahdollisuuksiksi ja voimavaroiksi.

Seuraaviin viiteen elämänviisauteen olen pienessä mielessäni tullut siitä, miten on mahdollista saavuttaa haluamansa.

 

elämänviisaudet


ELÄMÄNVIISAUDET | 5 KEINOA SAAVUTTAA HALUAMASI

 

1. Ole aito itsesi
Parasta on olla oma itsesi, sillä kaikki muut ovat jo varattuja. Selvitä itsellesi kuka olet ja mikä on tavoitteesi elämässä. Kasva ja kehity, sillä sitä olemme täällä tekemässä. Seuraa intohimoasi, sillä intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. Ole uskollinen sydämellesi: on turha tuhlata energiaa sellaisiin asioihin, joita et ole tai tehdä sellaisia asioita, joihin sinulla ei ole sisäistä paloa.

 

2. Ole ystävällinen muille
Meistä kukaan ei ole tällä planeetalla yksin, meitä on 7,6 miljardia muutakin. Ole ystävällinen, vaikka kokisit, ettei sinua kohtaan olla. Kaiken ei tarvitse aina olla vaihtokauppaa: tärkeintä on hoitaa oma tonttisi hyvin. Kunnioita muita ihmisiä sellaisena, kuin he ovat ja ota heidät vastaan sellaisina, kuin he ovat. Meillä on kaikilla oma polkumme kuljettavana ja kuljettuna sekä oma tarinamme taustalla. Emme voi koskaan tietää, mitä toinen ihminen on kokenut tai tällä hetkellä kokee. Hymyile, vaikka et saisi hymyä takaisin: ei ole sinulta pois, jos joku toinen ei osaa iloita elämästä ja muista ihmisistä.

 

elämänviisaudet

Vain hyvinvoivana voit auttaa muita. <3 (Kuva: Veera Kurittu)

3. Huolehdi itsestäsi
Vain hyvinvoivana voit auttaa muita. Sinusta ei ole puolikuntoisena tai uupuneena hyötyä kenellekään. Meillä on velvollisuus huolehtia terveydestämme. Elämä on huikea lahja ja laadukas elämä toteutuu siihen panostamalla. Ole arjessa aktiivinen. Löydä aikaa myös ei mitään tekemiselle. Pidä huolta kehostasi ja huolla mieltäsi. Pysy kytköksissä itseesi, sillä vain siten voit todella kytkeytyä muihin ihmisiin ja elämään. Nauti elämästä, pidä täällä hauskaa – älä ota kaikkea liian vakavasti.

 

4. Tee töitä saavuttaaksesi sen, minkä haluat
Harva asia tulee ilmaiseksi ja harvoin tilaisuus tulee hakemaan sinut kotioveltasi. Pysy aktiivisena ja jatka yrittämistä kohti tavoitettasi. Jos et sinä usko saavutukseesi ei kukaan muukaan usko. Tiedosta, että joskus – ja todennäköisesti usein – sinun on tultava pois mukavuusalueeltasi ja uskallettava tehdä. Silloin kaikki on sinulle mahdollista.

 

5. Pysy kärsivällisenä
Älä valita turhasta: kaikki aikanaan ja aika kaikelle. Emme voi muuttaa muita, voimme muuttaa vain itseämme. Joskus haluamasi ja tavoittelemasi asiat ovat kiven takana. Ole kärsivällinen ja ymmärrä, että aina asiat eivät mene mielesi mukaan tai toteudu juuri silloin, kun itse haluat. On myös hyvin todennäköistä, että asiat eivät menekään kuten olit ne suunnitellut. Suhtaudu silloin avoimin mielin: muutos ja erilaisuus voivat olla myös mahdollisuuksia.

 

Tällaisia tällä viikolla tuli mietiskeltyä. Mitä te olette mieltä?

Ja hei – jos et ole vielä bongannut uudenuutukaista Vlogiani YouTubesta, niin käy katsomassa vlogi täältä!

 

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!
x Kipa

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Coachingkira Vlogi | Lähettääkö joulukortteja vai ei?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: ***
Coachingkira

hyvinvointi

~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 

24.12.2017

Coachingkira Vlogi | Lähettääkö joulukortteja vai ei?

COACHINGKIRA VLOGI | LÄHETITKÖ TÄNÄ VUONNA JOULUKORTTEJA?

Woop woop – toinen vlogini on nüt tsekattavissa!

Vlogissa kerron muutaman vuoden takaisesta päätöksestäni jättää joulukortit lähettämättä ja sijoittaa rahat hyvöntekeväisyyteen. Ystävät, olen tosi pahoillani – olette silti superrakkaita! <3

Hyväntekeväisyys on kuitenkin jotain sellaista, jossa haluan olla mukana edes pienellä lahjoituksella Mm. Joulupata-keräys ja Woltin kodittomille kerättävät jouluaterialahjoitukset ovat saaneet viime vuosina lahjoituksen.

…mikä kohteeni on tänä vuonna? Tsekkaa vlogista!

Miten sinä, lähetätkö joulukortteja vai oletko kenties keksinyt jonkin toisen tyylin jakaa hyvää? Molempi parempi. ❤️

 

 

COACHINGKIRA VLOGI  | RAUHALLISTA JOULUA

Tänä jouluna aion olla stressaamasta mistään. Edes siitä, että meidän FitFashionin sivusto kenkkuilee jonkun epäjouufiilistelijänettihakkerin takia emmekä kukaan pysty juurikaan postaamaan tänne mitään ilman ekstra-aikaa, -vaivaa tai harmaita hiuksia.

Päätin kuitenkin kokeilla tuleeko postaukseni läpi. Jos ei, niin en stressaa, vaan blogiin menevän ajan käytän sitten vain olemiseen. 😉

 

joulukortteja

Terveisiä Vierumäeltä. Tänä vuonna joulu on hieman erilainen, kuin kotona vietettävä joulu. Ja se tuntuu itseasiassa todella hyvältä! <3

 

Olen myös onnellinen siitä, että voimme oikeasti perheen kanssa rauhoittua jouluun. Äidin marraskuinen sydänleikkaus on poikinut sen, ettei hänkään ensimmäistä kertaa moneen vuoteen stressaa joulusta ja niin sanotusti häslää. Rehellisesti tämä on yksi hienoimpia lahjoja, joita voin saada. <3

Jonkin verran olenkin kertonut, kuinka helposti itsessänikin on asunut suorittajaa, on-off -tyyppiä ja itseltään paljon vaativaa temperamenttia. Olen tehnyt paljon töitä suitsiakseni näitä kuluttavia tekijöitä itsessäni.

Joulu minulle on aina tarkoittanut rauhoittumista. Ajan pysähtymistä ja lupaa vain saada olla. On harmillista, että perheen kanssa joulupöydässä iltaisin vietetty aika nivoutuu suunnitelmien, ruoka-aine- tai muistilistojen ympärille. Tai sitten stressiä aiheuttaa se, onko perunat liian vähän vai sittenkin liikaa keitetty. Tai sitä, että onhan kaikki nyt tip top.

 

joulukortteja

Vietettiin Bossen kanssa laatuaikaa perjantaiaamuna ja käytiin joulukahvilla ja pullakorpuilla aivan ihanan miljöön omaavassa Cafe Regatassa Meilahdessa. <3

 

Kaiken ei aina tarvitse olla tip top – asiat voivat joskus saada vain olla. <3

 

Rauhallista joulua kaikille,
x Kipa ja Bosse

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Ensimmäinen Coachingkira Vlogi | The Trip – ryhmäliikuntareissu Manselaan!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: ***
Coachingkira

hyvinvointi

~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 

22.12.2017

Ensimmäinen Coachingkira Vlogi | The Trip – ryhmäliikuntareissu Manselaan!

COACHINGKIRA VLOGI | ENSIMMÄINEN VLOGAUTUKSENI

Vihdoin sain toteutettua pitkäaikaisen haaveeni, nimittäin aloittaa vlogin tuottamisen! Ajatus vlogista on kytenyt jo vuoden päivät ja vihdoin kun olin kypsytellyt asiaa mielessäni tarpeeksi alkoi elämäni haastavin syksy tähän mennessä.

Nyt kun joulu kolkuttelee ovella voin itsekin rauhoittiua tiedostaen, että vuosi lähestyy loppuaan ja pahin on takana. Saa hengähtää.Saa hengähtää, ja se taas tarkoittaa tilaa uudelle.

 

coachingkira vlogi

 

Ensimmäinen vlogini alkaa itselleni sydäntä lähellä olevalla asialla: ryhmäliikunta. Olen hyvin aktiivinen työni lisäksi itse käymään ryhmäliikuntatunneilla (erityisesti Les Mills -tunneilla) ja nyt siunaantui käydä katsomassa Suomeen vastikään rantautunut virtuaalinen ryhmäliikuntatunti The Trip Tampereen GoGolla.

 

coachingkira vlogi

 

Reissu Manselaan oli merkityksellinen jo siksi, että aloitin ohjaajaurani GoGolla. Kiitos tarkkavainuisen toimitusjohtajan, Päivin, joka näki potentiaalia tässä untuvikossa ohjaamaan. <3 Matkani on kulkenut 11 vuoden ajan kovan työn ja panostuksen, oman kasvun ja itsetutkiskelun sekä intohimoni seuraamisen kautta ryhmäliikuntaohjaajasta Les Mills Nordic Teamin Traineeksi.

Aloitan kouluttamaan Les Millsillä vuoden 2018 tammikuusta. (Tästä blogitekstiä tulossa vielä vähän ajan päästä, tai ehkä vlogia. 😉 )

 

coachingkira vlogi

Kuva: Varpu Vähätalo

 

COACHINGKIRA VLOGI | THE TRIP

The Trip on aivan uudenlainen ulottuvuus treenille: 40 minuutin tunnilla yhdistyvät livemusiikkikonsertti, pelikonemaailma ja ryhmäliikunta niin mukaansa tempaavalla tavalla, ettei järkeä.

Parasta tunnissa on juuri matka: tunnin jälkeen fiilis on, kuin olisit käynyt minilomalla. Käsittämätöntä. Sain viime maanantaille VIP-kutsun GoGolle kokeilemaan tuntia ensimmäisenä Suomessa ja HUH mikä kokemus! Tiistaina poljettiin samainen tunti myös, kutsu oli medialle ja bloggareille.

 

coachingkira vlogi

Ei paras kuvanlaatu, mutta sali on megapähee!

 

Bongasin Manselasta yhdet tutut kasvot FitFashionista – kuka tunnistaa kuvasta?

 

coachingkira vlogi

Piia Pajusen blogi täällä. Tiistaina The Trip -tunnin meille ohjasi GoGon ohjaaja Karo Nyman. Kuva: Varpu Vähätalo

 

COACHINGKIRA VLOGI | TÄSTÄ TÄÄ LÄHTEE

Vuonna 2018 on siis luvassa perinteisen blogin lisäksi Coachingkira Vlogi, eli klikkaile koneen nettiselaimesta kohteeksi YouTube. Seuraa vlogia ja tilaa kanava!

Aiheita saa (ja pitääkin 😀 ) aina toivoa! 🙂

 

Tsekkaa ensimmäinen vlogini:

 

 

 

Mitä diggasit? 🙂

 

Ihanaa joulunalusaikaa kaikille,
x Kipa (ja Bosse)

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Treenivideot koottuna | Erilaisia punnerrusvariaatioita

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: ***
Coachingkira

hyvinvointi

~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 

21.12.2017

Treenivideot koottuna | Erilaisia punnerrusvariaatioita

PUNNERRUS | KEHOA KOKONAISVALTAISESTI TREENAAVA LIIKE

Jos joku liike pitäisi ottaa autiolle saarelle mukaan, niin se olisi punnerrus. Toisaalta huomaan ryhmäliikuntatunneilla, että punnerrukset aiheuttavat monille päänvaivaa ja jopa epämiellyttävää tunnetta. Punnerrus on kuitenkin ehdottomasti oma henk koht suosikkiliikkeeni – arvaa miksi?

Punnertaminen on superkokonaisvaltaista! Et tarvitse vain lihaksia, vaan tarvitset lihasten yhteistyötä. Punnerrus on loistava toiminnallisen harjoittelun liike.

Yläkropan voiman lisäksi punnertaminen vaatii vatsalihaksilta kestävyyttä, voimaa ja hallintaa: keskivartalo siirtää voimaa ylä- ja alavartalon välillä.

Sinäkin voit kehittyä punnerruksissa hyvää vauhtia! Punnerruksilla saat hyvin voimaa yläkroppaan: hartiat, ojentajat, hauis, selkä, rinta. Jos lähdet hyvin alkutilanteesta punnertelemaan, niin hienoa – kehitys on yleensä alussa kaikkein suurinta! Joten keep going!

En tiedä, kuinka moni lisäkseni hakee virtaa rintapunnerruksista, mutta tiedättekö mihin punnertaminen toimii myös: virkeystilan nostamiseen. Oikeesti.

Kun väsyttää ja haluat äkillisen energiapiikin, niin tee muutama säpäkkä rintapunnerrus, Kyllä lähtee!

Testaa!! 😀 😀

Miltä mieltä sinä olet punnertamisesta? Miksi tykkäät tai et?

 

punnerrus

PUNNERRUS | TÄRKEÄÄ TIETOA TEKNIIKASTA 

Punnerrustyylejä on sikana, joten kokeile rohkeasti erilaisia käsien asentoja ja erilaisia punnerrusvariaatiota! ”Ryhmäliikuntapunnerrus” on nimittäin vain yksi tapa tehdä asiaa.

 

Yleisenä nyrkkisääntönä punnerruksiin voidaan sanoa, että

  • Aktivoi aina vatsalihakset liikkeen tueksi: vältä roikottamasta alaselkää notkolla tai nostamasta lonkkiasi ylös taittoon.
  • Säilytä leuka kaulakuopassa: niska ja selkä pitkinä. Vältä pään roikottamista tai leuan tuomista liian eteen, jottei paino jakaudu epäsuotuisasti niskalle.
  • Lisäksi aktivoi lapapito: liu’uta hellästi lavat kohti rankaa ja saman aikaisesti lavan kärjet kohti kuvitteellisia takataskuja. Näin ryhtisi pysyy hyvänä, hartiat eivät kierry eteen ja lisäksi sinun on helpompi hengittää kun paino jakaantuu yläkropassa oikein.

 

NONIIN! Lähdetäänkö sitten puuhastelemaan? 🙂

 

punnerrus

 

Ennen kuin tämä vuosi taputellaan, niin tsekkaa viime vuoden minipunnerrushaasteeni. Ohessa kootut YouTube- treenivideot linkkien takana!

Ideana ”haasteessani” on kasvattaa punnerrustoistomääriä jokaisena viikon arkipäivänä viidellä kappaleella:

Maanantai: perusrintapunnerrus, 15 punnerrusta
Tiistai: lankkukävelypunnerrus, 20 punnerrusta
Keskiviikko: punnerrus käsien asentoa vaihdellen, 25 punnerrusta
Torstai: plyometrinen punnerrus, 30 punnerrusta
Perjantai: punnerrus vuorikiipeilijäpolvella ristiin, 35 punnerrusta

 

Jokaiselle päivälle on siis luvassa erilaisia variaatioita. Käy kurkkimassa vähän inspistä omaan treeniisi!

 

Mainitsinko muuten jo, että punnerrus on lempiliikkeitäni myös siksi, että sen voi pakkaa todella helposti myös reissuun mukaan. 🙂

 

Liikunnan iloa kaikille!
x Kipa

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Ruokasota | Ei tehdä ruoasta numeroa!

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

18.12.2017

Ruokasota | Ei tehdä ruoasta numeroa!

RUOKASOTA | RAVINTOTERAPEUTTI: RUOAN EI TARVITSE OLLA AINA HYVÄÄ

Törmäsin tässä blogini Facebook-sivustoa pläräillessä erääseen HS.fin kesäkuun 2016 artikkeliin , jossa jututettiin ravitsemusterapeutti Hanna Partasta. Ja tästä se ajatushomma sitten lähti. 😀

Kyseisen ravitsemusterapeutin mukaan ruoan ei pidä aina olla hyvää. Mä taas jäin miettimään, että eikö tämä ole todella yksilöllistä.

Mitä mieltä sä olet?

ravitsemus

 

RUOKASOTA | PITÄÄKÖ SINUN RUOKASI MAISTUA AINA HYVÄLLE?

Aiheena tässä artikkelissa oli ruoka, syöminen ja ylipaino. Suomalaisten ylipainostahan ollaan enenevissä määrin huolissaan, joten pitkälti homma liikkui tämän aiheen ympärillä.

Itse artikkeliin en juurikaan ota kantaa sen enempää, mutta muutamaa asiaa jäin pohtimaan. Partanen mainitsi, että ”ihmisten olisi hyvä perääntyä siitä ajatuksesta, että ruuan on oltava aina hyvää. Ei ole. Perusjees-ruoka riittää.”

Minusta tärkein kysymys lähinnä on se, että mitä sä tykkäät syödä? Kerroin muutama blogiteksti sitten (täällä) siitä, että teen paraikaa työhyvinvointivalmennuksia puhelimitse erään liikeketjun myymäläpäälliköille. He eivät ole yksin sen asian kanssa, että työn tauottaminen on yllättävän haastavaa: työ tai oma kunnianhimo joko tempaisee mukaansa tai sitten duunia on vaan niin paljon, että taukoja ei tule pidettyä.

Viimeksi tänään juttelin erään valmennettavan kanssa siitä, että nyt kun ateriarytmiä ”opetellaan” sinne päiviin, niin ei sen sisältöä tarvitse heti olla optimoimassa. Kannattaa panostaa yhteen simppeliin asiaan kerrallaan: kun ruokarytmi ja työn tauotus ovat rutiineja, niin sitten aletaan tarkemmin miettimään sitä sisällön tuunausta.

Tästä vähän aasinsiltana siihen, että syö edellämainitussa tilanteessa mitä huvittaa tai mikä oikeasti uppoaa. Ei sitä ruokaa tarvitse joka kulmassa koko aikaa olla optimoimassa. Jokuhan nimittäin voisi tähän ajatukseeni kommentoida, että ”jos aina söisi mitä huvittaa, niin kyllähän sitä olisi ylipainoinen”.

Ei välttämättä. Se, että joku syö rennolla otteella ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi, että a) syöty ruoka on epäterveellistä tai b) ruoalla ns. perseillään ja heitetään homma ihan lekkeriksi.

Jollain ehkä. Totta kai, ja se on sitten asia erikseen. Mutta oikeasti:

 

Jos sinulla on esimerkiksi tavoite ihan vaan tasata ateriarytmejä, niin ensin tasaa ne ateriarytmit.
Sen jälkeen tuunaa lisää, esimerkiksi ruokasetin koostamista tai makua.

 

ravitsemus

 

Mun mielestä on todella yksilöllistä se, mitä ruoka, ruokailu ja syöminen ihmiselle merkitsee. Jollekin ruoka on vain polttoainetta, jollekin se on rakas harrastus ja jollekin se edustaa turvallisuutta. Jollekin jotain ihan muuta. Joku syö siksi, että tykkää mausta ja joku syö, koska syöminen on elinehto.

 

RUOKASOTA | EN USKO ITSESSÄÄN RUOAN OLEVAN HAASTE

Mitä olen työni kautta huomannut on se, että itse ruoka ei niinkään nykyään ole haaste. Lähinnä koen haasteet löytyvän esimerkiksi syömiseen liittyvistä tunteista. Ihminen harvoin tekee mitään ilman tunnetta. Toimintaamme ohjaa aina jokin tunne. Ja tämä tunne olisi ensin selvitettävä, jotta voidaan pureutua itse haasteeseen.

Ajatellaan esimerkisi tunnesyömistä. Meistä jokainen tunnesyöjä voi varmasti kompata sitä, kuinka lohduttavaa on avata se mielihyvää tuottava hyväskäsetti illan puhteeksi henkisesti tai fyysisesti raskaan päivän jälkeen.

Jollekin se saattaa myös olla toki esimerkiksi iloisiin fiiliksiin liittyvää palkitsemista: jes, nyt olen tämän ansainnut!

Lähinnä näkisinkin, että haaste on ihmisen omassa käyttäytymismallissa: käyttäytymisessä, joita hänen ajatuksensa ja tunteensa hallitsevat. Jollekin ruoka edustaa rentoutta, jollekin turvaa, jollekin omaa aikaa, jollekin tyhjyyden täyttämistä, jollekin juhlaa.

 

ravitsemus

RUOKASOTA | EI TEHDÄ SIITÄ NY NUMEROA!

Yksi asia, mitä myös mietin: miksi ruokaa vastaan on koko ajan joku sota meneillään? Puhun paljon rentoudesta syömisen yhteydessä. Musta se on homman kulmakivi, ihan yhtälailla kun alussa mainitsemani ruokarytmin opettelussa. Ei kande koittaa korjata liikaa yhdellä kertaa.

 

Kunpa vain lopetettaisiin tekemästä syömisestä niin isoa numeroa.
Kun Sinulla on tasapaino itsesi kanssa, ruoka ja ruokailu eivät ole peikkoja.

 

Kun kielletään miettimästä punaista, niin saletisti mietimme punaista. Sama homma ruoassa: älä syö karkkia!
-> Varmasti syöt karkkia tai vähintään mietit sitä koko ajan tai pelkäät sortuvasi syömään sitä.

ravitsemus

Kun sinä opit hallitsemaan tunteitasi, niin opit hallitsemaan syömisiäsi. Varmasti. Syömisistä tulee tällöin luontaista eikä sinun tarvitse pelätä tai ruoskia itseäsi ”sortumisista”, ”lipsahduksista”, ”repsahduksista” tai muista negatiivisen tunnelatauksen omaavista jutuista.

 

Hei kaverit. On ookoo syödä. #inhimillinenote

 

Tiesittekä muuten, että ruoka tuottaa turvallisuuden tunnetta? Turvallisuuden tunne taas lieventää stressiä. Oletko koskaan pohtinut, että esim. tunnesyömisesi pohjalla voisi olla ihnimillinen perustarpeesi tuntea turvallisuutta?

Tiedättekö mitä mä toivoisin seuraavalle vuodelle – ennen kuin kukaan miettii perinteistä tammikuun uutta alkua ja ruotuun palaamista joulumättäämisen jälkeen?

Sitä, että sota ja taistelu ruokaa vastaan loppuisi: sen sijaan, että asetat ruokailulle tai ruoille rajoja, kieltoja, estoja tai kiedot sen punaiseen kaapuun sen voisi vain antaa olla luonnollinen osa elämääsi. Eikö?

Stressaamatta.

Sen sijaan, että keskityt siihen mitä et saa syödä keskittyisitkin siihen, että mitä otat tilalle.

 

Mitä sanotte?

Joulurauhaa mieliinne,
x Kipa

 

 

Tsekkaa video:

Video: Vatsatreeni | 4 liikeideaa kehonpainolla

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: ***
Coachingkira

hyvinvointi

~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

14.12.2017

Väsynyt olo: voitko olla kaikelle kaikkea?

MIKSI ME VÄSYTÄÄN NIIN HELPOSTI?

Koska meillä vaan on ihan tuhottomasti kaikkea koko ajan. Koska haalimme asioita itsellemme, jatkuvasti. Koska emme osaa sanoa ei. Koska meiltä pyydetään tai vaaditaan jatkuvasti jotakin. Koska päivän sana on olla tavoitettavissa koko ajan. Koska virtuaalit ja verkostot. Koska mobiililaitteet. Koska ajan henki.

Miksi sitten teemme koko ajan jotain?

Koska haluamme tuntea, että meitä tarvitaan. Koska haluamme kiitosta. Koska haluamme tuntea yhteenkuukuvuuden tunnetta. Koska haluamme osallistua ja tuntea olevamme tarpeellisia. Koska haluamme olla hyväksyttyjä ja kelvata.

 

Väsymme, koska yritämme niin helposti olla kaikille kaikkea.
Ainoa haaste siinä on, että se on mahdotonta.

 

Oletko koskaan miettinyt odotetaanko tai vaaditaanko sinulta _oikeasti_ sitä kaikkea, mitä teet – vai voisiko ajatus odotuksista ja täytymisestä olla sittenkin oman pääsi sisällä?

Kuinka paljon sinä itse vaadit itseltäsi?

 

väsynyt ihminen

KUKA SINULTA VAATII?

Tein viime syksynä erään ison suuren liiketjun myymäläpäälliköille valmennusta. Heidän työnsä on todella hektistä. Päiviin ei mahdu taukoja, työ on fyysistä ja toisaalta myös alaisten luotsaaminen tuo oman henkisen kuormansa. Omalle tiimille halutaan olla läsnä ja heitä halutaan tukea.

Se on arvostettavaa. <3

Ainoa vain, että samalla omista yöunista tai vapaa-ajasta nipistetään. Koska puhelimeen vastataan. Tavoitettavissa ollaan, vaikka työvuoro loppui useampi tunti sitten. Monen kanssa tulee keskusteltua siitä, kuinka päivistä ”selviää” ajattelemalla ”kyllä mä jaksan”.

Ja silti ollaan väsyneitä. Jaksatko oikeasti, jos olet väsynyt?

Tiedättekö, mitä. Kuvailemani tunnolliset myymäläpäälliköt eivät ole ainoita. Meitä on moneksi. Meitä heitä, jotka tunnollisesti tekevät vapaa-ajastaan töitä ja ovat saatavilla. Tai jotka antavat itsestään muille tuhottomasti.

Olen huomannut itsessäni ihan samoja piirteitä. Vaikka lähtökohtaisesti duunini on sirpaleista ja teen työtä sieltä täältä. Kerran jouduin taitelemaan ja yhdistämään tyyliin PT-valmennuksen ja työhyvinvointivalmennuksen: tiiviin aikataulun puitteissa jäin asiakkaan parkkikselle istumaan autoon tekemään puhelinvalmennuksia ja muistiinpanoja vihkoon. Itseasiassa liikkuva konttorini oli todella toimiva ja rauhallinen työympäristö, eli pisteet siitä.

Ja kyllähän sitä haluaa olla vähän kaikessa mukana. Mun on tosi vaikea sanoa ei, opettelen itsekin sitä vielä. Olen taipuvsinen haalimaan paljon puuhaa, vaikka omat voimavarat tai aika olisi aivan minimissä.

…suutarin lapsilla ei ole kenkiä?

 

Loppupeleissä: kuka sinua vaatii olemaan koko ajan tekemässä jotain?

 

Yleensä se on ihminen itse ja meillä on ajatus siitä, että muut oikeasti odottavat meidän tekevän koko ajan jotain. Tai meillä on kuva itsestämme jonkun toisen silmin ja emme halua ajatuksen (illuusion) rikkoutuvan.

Tai mitä vaan.

Mutta loppujen lopuksi miksi vaadimme itseltämme niin paljon? Miksi emme etene pienin (tai pienemmin) askelin?

 

Emme voi olla kaikille kaikkea, sillä siinä voi palaa loppuun.
Jo yhden ihmisen auttaminen voi tuoda ilon tai yhden asian tekeminen
voi jo kyllä muuttaa maailmaa. Ei, ei koko maailmaa – mutta tämän ihmisen,
sinun tai yleisesti sen hetkistä maailmaa.

 

Joskus on siis hyvä vähän kaventaa fokusta: ottaa jopa vähän rennommin. On ookoo tehdä vähän vähemmän. #inhimillinenote

 

väsynyt ihminen

VAIN HYVINVOIVA SINÄ VOI AUTTAA MUITA

Kun voit hyvin, voit olla muille. Kun voit huonosti tai sinulla on haasteita voimavarasi ei riitä pitkälle. Väsyt. Vaikka kuinka haluaisit olla kaikille kaikkea on sinun tiedostettava, että realistisesti voit olla vain osan siitä mitä odotat. Eikä sinun tarvitse olla enempää, kuin ihminen. Väsyvä ja rajallinen olento.

Olet silti hyvä tyyppi, vaikka et ole kaikessa ja kaikille. Tarvitsemme myös minä -aikaa, ota sitä. Mitä sinä haluat ja tarvitset juuri nyt? Mitä kaipaat elämääsi lisää juuri nyt?

Jätä mennyt, unohda tuleva. Mitä voit tehdä tässä hetkessä? Ja hei: ei sun koko aikaa tarvi jaksaa. <3

 

Kaikkea hyvää,

x Kipa

 

Lue myös:

Toiveaihe: Kehonkuva | Kun ulkonäkö muuttuu painonpudotuksen myötä

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

13.12.2017

Toiveaihe: Kehonkuva | Kun ulkonäkö muuttuu painonpudotuksen myötä

KEHONKUVA JA PAINONPUDOTUS

Tiedän, että olen saanut tuloksia aikaan, koska painoni on tippunut ja ystävät sanovat ulkonäköni muuttuneen. En silti kuitenkaan osaa ajatella tai nähdä itse itseäni hoikempana, vaan syvällä sisimmässäni olen vielä se sama pullukka.

 

Tätä aihetta on toivottu, ja ihme kyllä aiheesta kirjoitetaan yllättävän vähän. Käsitellään sitä siis tässä. Kiitos toiveesta! <3

Mikäli yllä oleva ajatus osui ja upposi, niin lue ihmeessä lisää! Et nimittäin ole kyseisten tunteiden ja ajatusten kanssa yksin.

On joskus todella vaikeaa antaa itselleen lupa tai sallia oman ulkonäkönsä muuttuneen. Saatat jopa  ajattella, ettet ole ansainnut olla hoikempi.

Mistä tämä kaikki johtuu? Miksi on niin haastava päästää irti menneisyyden haamuista ja vaan olla tyytyväinen saavutuksiinsa?

Saavutuksiinsa voi toki olla toki tyytyväinenkin, mutta niitä joskus saattaa varjostaa tällainen pikku seikka, kuin se vanha minä eli vanha kehonkuva.

 

kehonkuva

KEHONKUVA | SE JOUKON PULLUKKA

Aikaisemmin on todennäköisesti ollut niin, että sinä olet tottunut olemaan se joukon pyörein? Juuri sinä olet ollut ”se pullukka” niiden kaikkien muiden kauniiden ja hoikkien keskellä?

Ajatuksesi omasta itsestäsi ja kehostasi ovat saattaneet olla hyvin kriittisiä.

Ja koska olet se joukon pullein, niin olet ansainnut vähemmän hyvää, kuin ne muut. Et myöskään ole ansainnut painon putoamista, olethan se pullukka.

Olet siis kenties ollut kriittinen myös sen suhteen, mitä mielestäsi ansaitsisit?

Itsekriittisyyttä tarvitaan toki aina jonkin verran, muutoinhan meissä itsessämme ei koskaan olisi mitään vikaa – vaan aina vain muissa. 🙂

 

Ajatustyötä vaatii nimenomaan itse ajattelu: vievätkö omat ajatuksesi itsestäsi sinua kohti tavoitettasi vai siitä pois päin?

kehonkuva

AJATUKSET OHJAAVAT TOIMINTAAMME

Mitäs jos oletkin aina itse ajatuksinesi seissyt tavoitteesi jarruna: mitäs jos omalla sisäisellä puheellasi oletkin luonut sellaisen ajatuksen itsestäsi, että sinun kohtalosi on olla tällainen?

Koska kohtalosi on olla tällainen, niin miksi edes yrittää?

Tai ehkä omat ajatuksesi todella toteutuvatkin käytännössä: et teekään tavoitteidesi mukaisia valintoja, koska et kuitenkaan onnistu.

Tai et ole oikeutettu voimaan hyvin? Et ansaitse hoikempaa olomuotoa, koska olet tällainen tai tollainen?

Opi pysähtymään hetkittäin omiin ajatuksiisi. Mitä kaikkea itsellesi ja itsestäsi puhutkaan?

 

 Oman sisäisen puheen tarkastelu on tärkeää, koska mielemme toimii joko puolestamme tai meitä vastaan.

 

Opi vaimentamaan arvostelija pääsi sisällä. Oma sisäinen puheemme on oikeasti parhaimmillaan aika karua: emme varmana sanoisi kaikkia samoja asioita tärkeille ystävillemme. 😀

Ja hei – mikäli koet olevasi todella tuomitseva omaa itseäsi kohtaan, niin arvaa mitä? Jopa neljä viidestä on tuomitsevampi itseään, kuin ystäväänsä tai muita ympärillä olevia ihmisiä kohtaan.

Kuten sanottu, et ole yksin. <3

Nyt tärkeintä on vain oman sisäisen puheesi tiedostaminen ja sisäisen kriitikon pehmentäminen.

kehonkuva

KEHONKUVA | ERITYISESTI TUNNOLLISTEN, PERFEKTIONISTIEN JA SUORITTAJIEN HAASTE

Jos vielä luet tekstiä, olet todennäköisesti yksi seuraavan tyyppisistä henkilöistä:

Tunnollisena henkilönä otat paljon vastuuta hartioillesi. Heittäydyt helposti itsekriittiseksi, kun asiat eivät mene odotustesi mukaisesti: saatat jopa ajatella, että vika on sinussa.

Mietit oitis, mitä olet tehnyt väärin.

Perfektionisti ja suorittaja. Perfektionistina et ole koskaan tyytyväinen työsi hedelmään, vaan siinä riittää aina fiilattavaa. Et oikein kerkiä nauttia tehdystä työstä, sillä seuraavaa pitäisi jo aloittaa ja mieluiten sata lasissa.

Tai vähintään kaikki tai ei mitään -periaatteella, hommasi etenee lähinnä on-off. Inhoat keskeneräisiä asioita. Fiilaatkin asioita tiptop-kuntoon, vaikka seuraavat jutut painaisivat jo päälle.

Perfektionistina muistat aina nimenomaan virheet.

Usein perfektionistit rupeavat helposti suorittamaan asioita, sillä kaikki meneillään olevat projektit on tehtävä todella hyvin.

 

Mitä tämä kaikki tarkoittaa painonhallinnan kannalta?

 

kehonkuva

KEHONKUVA | TYYTYMÄTTÖMYYS, RIITTÄMÄTTÖMYYS JA ITSENSÄ RUOTIMINEN 

Lähinnä sitä, että et juurikaan pysähdy nauttimaan työsi hedelmistä tässä hetkessä: et salli itsellesi uutta ulkomuotoa. Et anna itsesi katsoa ja hyväksyä uutta kehonkuvaasi silmiin ja todeta, että vau – hyvä minä!

Uskalla siis tehdä se. Katso itseäsi peilistä vähemmän kriittisin linssein. Opi iloitsemaan ja kehumaan itseäsi pienimmistäkin onnistumisista, sillä ne ovat tärkeitä.

Unohda pienet takapakit – ne usein ovat sitä paitsi kokonaisuuden kannalta aivan merkityksettömiä. Mielemme on myös taitava paisuttelemaan asioita ja tekemään kärpäsistä härkäsiä.

Suhtaudu takapakkeihin hienoina oppimiskokemuksina – olet taas oppinut jotain lisää!

Ole itsellesi armollisempi ja odota itseltäsi vähemmän. Sen sijaan palkitse itseäsi enemmän. Tarkista aikajänteesi tai tavoitteesi realistisuus: ettet vain nyt odottaisi itseltäsi liikoja?

Muista, että olet ihminen – et kone. Riittämättömyyden tunne aiheuttaa sisäistä levottomuutta ja saa meidät kamppailemaan negatiivisen sisäisen puheemme kanssa pahimmillaan lisäten negatiivista sisäistä puhetta.

Olemme hyviä itse painamaan itseämme alas.

Kyllä sinä riität.

Viimeisimpänä, muttei vähäisempänä: relaa ja nauti matkasta. Luota itseesi ja luota prosessiin. Muista, että kaikki ne pienet valintasi tänään määrittävät tulevaisuuden huomistasi.

 

Seuraavan kerran, kun bongaat itsesi peilin edestä ruotimasta tai kritisoimasta itseäsi käännä sisäinen puheesi positiiviseen: etsi peilikuvastasi sellainen kohta itsestäsi, josta tykkäät (kyllä, löydät sellaisen varmasti 🙂 ) ja sano itsellesi ääneen:

 

Hyvin mä vedän.

 

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille,
x Kipa

 

Lue myös:

AHDISTAAKO SINUA TERVEELLINEN SYÖMINEN?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

coachingkira

~Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan.~

12.12.2017

Oletko muiden tarinassa sellainen, kun toivot itsesi olevan?

EPÄYSTÄVÄLLISYYTTÄ VAI PAREMMUUDEN TUNNETTA?

Mä olen tässä mietiskellyt taas viime päivinä yleisesti ihmisten käyttäytymistä. Erityisesti tuntemattomia ihmisiä kohtaan suuntautuvaa käyttäytymistä.

Tiedättekö…

Esim. kuinka helppoa onkaan kertoa muille, mikä on oikein tehdä tai miten pitäisi käyttäytyä missäkin tilanteessa. Tai kuinka helppoa jonkun on ratikassa tai bussissa puolihuolimattomasti tönäistä toista, koska hän nyt sattuu olemaan juuri tönäisijän (omasta mielestään) tiellä.

Tai kuinka jossain tilanteessa olisi juuri tasan oikeita sanoja, jotka pitäisi sanoa. ”Näinhän sen pitäisi kyllä mennä”. Ja sitten sitä pahoitetaan mieltä, niin itse mielensä pahoittamalla kuin mielipahaa tahaten aiheuttaen. Popparit valmiiksi!

Tai sitten ilmoitetaan oma kanta hyvin ”rakentavasti” ihan vaan haukkumalla toista. Anonyymisti.

Mä jäinkin miettimään huomaavaisuutta. Onko sen vastakohta epäystävällisyys? Vai huono käytös? Vai tunteettomuus? Vai ihan vaan solidaarisuuden, so. myötäelämisen taidon puuttuminen? Tai myötätunnon tai empatian puute?

…vai itsekkyys? Mitäs jos olemmekin suurelta osin taipuvaisia asettamaan itseämme ylemmäksi tai paremmaksi muita? Jos näin on, niin millä mittareilla sen teemme? Ja vielä, miksi niin teemme?

 

Mistä tiedämme olevamme parempia, kuin joku muu?

 

 

huomaavaisuus

MITEN ITSE TOIVOISIT ITSELLESI PUHUTTAVAN?

Mielestäni erityisesti internetin ihmeellisessä maailmassa ihmiset voisivat miettiä hetken, ennen kuin painavat enteriä tai lähetä-nappia. Onko se mitä juuri kirjoitit sellaista, mitä haluaisit lukea omalla kohdallasi?

Haluaisitko sinä lukea itseesi kohdistuvaa haukkumista? Entä kettuilua? Tai ihan vaan puhdasta vihaa? Miltä tuntuisi, jos kirjoittamasi sanat olisivatkin itsellesi?

Vai olisiko mukavampaa lukea jonkinlaista muuta tekstiä, esimerkiksi rakentavasti perusteltua tekstiä, jossa ensimmäisenä ei puhu ylemmyyden tunne, itsensä paremmaksi ihmiseksi asettaminen tai loukkaaminen?

Esimerkiksi sellaista tekstiä, jossa perustellaan näkemys jollain muulla, kuin mutu-tuntumalla (ellei mielipidettä tai fiiliksiä ole varsinaisesti kysytty), kuulopuheella tai tyyliin nopsakalla suomi24 tai vauva.fi -sivuston keskustelufoorumigoogletuksella. Tai siltä pohjalta, että ”mun mielestä se vaan on näin”.

 

OLEMME JOKAINEN OSA TARINAA

Johonkinhan me käsityksemme, odotuksemme, tunteemme ja ajatuksemme perustamme. Mihin? Mihin sinä perustat ajatusmaailmasi? Mistä sinulla erilaiset tunteet, ajatukset ja käsitykset kumpuavat – oletko koskaan miettinyt?

On hyvä myös joskus pohtia omia käsityksiään, odotuksia, tunteitaan ja ajatuksiaan vähän boksin ulkopuolelta ja laajemmasta näkökulmasta. Mikäli linssit viilautuvat liian kapeaksi on riski siinä, että meiltä katoaa juurikin huomaavaisuus, muiden tunteiden huomioon ottaminen, solidaarisuus, empatia, kohteliaisuus sekä myötätunto.

Lisäksi katoaa avoimuus, lämpö ja samalla viivalla oleminen.

 

Emme me ole toinen toistamme parempia emmekä huonompia.
Olemme ihmisiä, joilla on oma taustansa ja tarinansa: jokaisen kasvon takana on tarina.

 

huomaavaisuus

 

Älkäämme koskaan unohtako sitä, sillä emme voi tietää mistä toinen tulee, mitä hän on kokenut tai mitä hän käy läpi juuri nyt. Emme voi tietää, mitä toinen tuntee emmekä me ole oikeutettuja kertomaan sitä hänelle saati kertomaan mitä hänen pitäisi tuntea.

Emme voi koskaan tietää millaista tarinaa kukakin juuri nyt elää.

Mistä sen sijaan voimme huolehtia on se, että kun osallistumme toisen ihmisen tarinaan meistä jää tarinaan hyvä ja ystävällinen muistijälki. Huomioonottava printti. #inhimillinenote

 

Kaunista viikkoa kaikille!
x Kipa

 

Artikkelikuvat: A-lehdet / Johanna Myllymäki

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Koiraelämää | Miksi piti luopua uudesta koiranpennusta?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

8.12.2017

Miksi piti luopua uudesta koiranpennusta?

 MIKÄ VOI MENNÄ VIKAAN?

Sain todella paljon yhteydenottoja mailitse, Facessa ja kännyyn siitä, mikä uuden koiranpentutulokkaan kanssa meni vikaan.

Aluksi en halunnut asiasta kauheasti puhua – viime viikko kun oli todella kivulias. On kamalaa miettiä vaihtoehtoja siitä, millä keinoilla koirasta luopua. En olisi koskaan koiranomistajana kuvitellut olevani tilanteessa, jossa pohdin päästääkö koiranpentu kivuistaan ikuisesti vai mitä tehdä. 🙁

Moni kysyi minulta eikö Bosse ja Silas tullut toimeen keskenään. Kyllä tuli. Nää kaks oli, kuin paita ja peppu. Bossesta tuli vähän kuin Silaksen isoveli, vaikka on kuukauden nuorempi. Bosse painaa 12,2 kiloa ja Silas painoi 7,3 kg kun tuli. 😀

 

koiraelämää

Nää kaks pallopyllyä. <3 Bosse ja Silas.

 

Minulta kysyttiin myös eikö Silas sopeutunut. Sopeutui hienosti. Pikkuviikari oli utelias seikkailija. Tuli meidän mukana metsään. Seurasi kaikkialle. Eniten Silas rakasti olla sylissä. <3

 

koiraelämää

Silas oli aina kaikessa messissä. 🙂

 

Mikä sitten meni vikaan?

Ilkeintä koko jutussa oli se, että kasvattajan kanssa olimme totaalisen eri mieltä ensinnäkin koiran onnellisuudesta ja elämänlaadusta. Toisekseen meillä on hyvin erilainen kasvatusideologia. Itse luotan erikoiseläinkääkäriin ja röntgenkuviin. Kasvattaja ja hänen apurinsa taas eivät – he olivat röntgenkuvien perusteella sitä mieltä, että koiralla ei ole kipuja ja epämuodostuneet selän (Silaksen tapauksessa rintanikamat) nikamat kuuluvat asiaan.

Minusta ei riitä perusteluksi se, että ”millään tämän rodun koiralla ei ole terve selkä”. Joo, ehkä ei 100-prosenttisesti, kun ei oma ihmisselkänikään sitä ole. Varmaan sekin lajikohtainen juttu ( 😉 ), mutta pointti onkin aiheutuuko koiralle kroonista kipua.

Silaksella on siis epämuotoiset 6.-13. rintanikamat, lonkkavika (reisiluun päät kasvaneet ulos lonkkamaljakoista), koukkuhäntä sekä oikean takajalan patellaluksaatio (tosin aste 1).

 

koiraelämää

Bosse ja Silas <3

 

Silas joutuu syömään lopun elämäänsä kipulääkkeitä krooniseen kipuun. Sekään ei takaa laadukasta koiraelämää: rajut leikit on jätettävä pois. Tämä sulkee mm. koirapuistot. Portaita ei saa kulkea ylös eikä alas ja koiran lääkityksen kanssa on oltava tarkkana.

Nyt reilu viikko jälkeenpäin pystyn puhumaan asiasta itkemättä ja tuntematta pettymystä tai jopa vihaa. On niin väärin, että viaton ja niin uskomattoman söötti luontokappale joutui tämän kaiken keskelle. Koen olleeni pattitilanteessa: kasvattaja konkreettisesti kielsi minua antamasta kipulääkkeitä (ne tuhoavat koiran maksan) eikä koiraa saanut päästää sateenkaarisillalle.

Ainoa vaihtoehtoni oli jättäytyä koko oudosta kuviosta pois – halusin olla omille arvoilleni uskollinen. Peruutin kaupat. Olotilaani helpotti hieman viime perjantainen puhelu toiselta lääkäriltä. Pyysimme toista mielipidettä kuvista. Eläinlääkäri vastasi suoraan, että olen tehnyt oikean päätöksen. Hänkään ei ottaisi tällaista koiraa.

Kirpaisi se silti. Silas on aivan ihana. <3

 

koiraelämää

Kiitos, kun kävit elämässäni pikkumies. <3

 

Koska halusin tarjota uudelle tulokkaalle parhaimmat mahdolliset lähtökohdat hyvään elämään vein hänet yleiseen terveystarkastukseen. Varmistaakseni, että hänellä on kaikki hyvin. Siitä tämä koko touhu sitten lopulta lähti. Olen todella onnellinen, että kävin varmuudeksi eläinlääkärissä. Aina kannattaa huolehtia koirasta ja hänen terveydestään, ystävät hyvät.

Toki lopputulos ei ollut se, mitä toivoin. Mutta myöhemmin tämä kaikki olisi kirpaissut vielä enemmän. Inhottavinta oli kuulla kasvattajalta, että hänen mielestään koira oli terve ja elinvoimainen pentu, kun hän lähti luoksemme ja minä tein hänestä ramman.

Erittäin ilkeästi sanottu. Tein varmasti aivan kaikkeni, että Silaksella oli hyvä.

 

 OPPIMISKOHTIA

Toisaalta opin keissistä todella paljon. Nyt kun olen käsitellyt asiaa ja saanut itsekin etäisyyttä tähän kaikkeen korostan, kuinka tärkeää on tarkkaan ottaa selvää koiran terveyden tilasta. Ei riitä, että kasvattaja vakuuttaa kaikkien rokotuksien, madotuksien, sirujen, papereiden ja ihan minkä tahansa koiralla olevan kunnossa.

Kannattaa aina mennä katsomaan pentua itse ja toteamaan, että kaikki vaikuttaa hyvältä. Joskin emme koskaan voi varmaksi tietää, mitä pinnan alla kytee. Ei ihmistenkään kohdalla. Itseasiassa jo koiran ottaminen on tietoinen riski siitä, että saatat saada siipeesi. Luopuminen tai toisen kivun katsominen vierestä ei koskaan tunnu hyvältä eikä siihen koskaan voi tottua.

Lisäksi haluan myös muistuttaa koiraa harkitsevaa siitä, kuinka tärkeää on että tutustut erittäin hyvin kasvattajaan ja hänen arvomaailmaansa. Mätsääkö se omaasi? Miten hoidatte asiat, kun teille tulee erimielisyyksiä?

En vain voinut tietää. Kaikki muut pentueen koirat ovat terveitä, heidän omistajiin olen ollut yhteydessä. Aina sekään ei tietenkään takaa sitä, että juuri sinun kultasi on terve. Olen onnellinen kuitenkin muiden pentueen omistajien puolesta, sillä uskon koko pentueen olevan tajuttoman herttainen, kiltti ja utelias – aivan, kuin Silas on.

Silas on isosuuri sielu niin pienessä koiran ruumiissa, että ikävä on kova ja tulee aina olemaan.

Noni. Nyt mua taas itkettää. Mutta yhä kiitollisena siitä, että sain silitellä ja hoitaa Silasta edes viikon. <3

 

Olet aina sydämessäni,
x Kipa

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Murehtiminen | Tee murehtimisesta ystäväsi

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

Terveysblogi 2020