TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
firstbeat hyvinvointianalyysi
8.11.2018

PARANNA JAKSAMISTASI – TILAA FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI!

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Jaksaminen, Liikunta, Ravinto, Stressi, Uni, Valmennus, Yleinen hyvinvointi

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI JAKSAMISESI TUEKSI

 

Firstbeat hyvinvointianalyysin avulla pystytään luotettavasti seuraamaan elimistön kuormituksen ja levon tasapainoa. Stressiä ja voimavaroja analysoidaan mittauksen jälkeisestä raportista, jonka avulla saadaan selville esiintyykö vuorokauden aikana riittävästi palautumista ja kuinka elimistön voimavarat palautuvat unen aikana.

Joskus ihmisen omat tuntemukset eivät ole linjassa todellisuuden kanssa: yksi tärkeimmistä analyysin tavoitteista on auttaa löytämään jokaiselle parhaiten soveltuvat tavat hallita stressiä, liikkua oikein, antaa tietoa unen laadusta ja riittävyydestä sekä edesauttaa palautumista arjen ja työn askareista.

 

 

firstbeat hyvinvointianalyysi

 

MITTAUKSELLA SAAT LUOTETTAVAA TIETOA HYVINVOINTIISI VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

 

Ympärivuorokautinen analyysi osoittaa hyvinvointiasi tukevat tai kuluttavat elämäntavat sekä auttaa löytämään syyt kuormittuneisuutesi tai heikon palautumisesi taustalla.

 

Mittauksella avulla saat selville, mitkä tekijät omassa elämässäsi olennaisesti vaikuttavat hyvinvointiisi:

  • Näet onko unesi määrä ja laatu riittävää
  • Palaudutko riittävästi
  • Saat tietoa stressin ja palautumisen tasapainosta
  • Selvität fyysisen aktiivisuutesi vaikutukset terveyteesi ja onko fyysinen aktiivisuutesi terveyden kannalta riittävää
  • Saat yksilöidyt ohjeet hyvinvointisi kehittämiseksi

 

 

Firstbeat-hyvinvointianalyysi auttaa löytämään keinot hyvinvoinnin rakentamiseen yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Se voi tarkoittaa:

  • Unen laadun parantamista
  • Unen määrän lisäämistä
  • Stressitekijöiden vähentämistä
  • Lisää palauttavien hetkien löytämistä arjen tai työn keskellä
  • Liikunnan lisäämistä
  • Voimavaroja kerryttävien tekijöiden tunnistamista

 

 

firstbeat hyvinvointianalyysi

HYVINVOINTIANALYYSIN TOTEUTTAMINEN

  • Aloitusjakso. Saat ohjeet Bodyguard 2-mittalaitteen tilaamiseen ja käyttöön sekä ohjeistuksen päiväkirjan ja taustatietojen täyttämiseen.
  • Mittausjakso. Kolme päivää kestävä mittausjakso sisältää kaksi työpäivää ja yhden vapaapäivän. Mittaus aloitetaan heti aamusta ja lopetetaan kolmen päivän jälkeen aamulla.
  • Mittarin palautus. Tilattaessa mittaria saat mittarinlähetyksen mukana palautuskuoren, jolla palautat mittarin helposti ja kätevästi postitse.
  • Hyvinvointianalyysin palautetilaisuus. Saat henkilökohtaisen hyvinvointiraporttisi sähköpostiin. Palaute sekä toimenpidesuositukset hyvinvointisi parantamiseksi käydään joko henkilökohtaisessa tapaamisessa tai puhelimitse. Palautteen kesto on noin 60 min.
  • Jatkotoimenpiteet. Halutessasi voit liittää valmennusjakson hyvinvointitavoitteidesi pohjalta. Valmennukseen voidaan liittää henkilökohtaista liikunta- tai ravintovalmennusta hyvinvointisi parantamiseksi.
  • Seurantamittaus. Mittaus voidaan sopia 6-8 kuukauden päähän. Seurantamittauksen avulla näet kuinka elämäntapamuutokset ovat vaikuttaneet hyvinvointiisi.

 

 

firstbeat hyvinvointianalyysi

 

 

Firstbeat Hyvinvointianalyysin hinta:

Hyvinvointianalyysin hinta henkilökohtaisella palautteella (60 min.) on 159 euroa (sis. alv 24%). Palaute voidaan antaa joko puhelimitse tai henkilökohtaisessa tapaamisessa.

 

Valmennusta analyysin ohelle hyvinvointisi tueksi:

Hyvinvointianalyysin tueksi on mahdollista liittää yksilöllistä liikunta- tai ravintovalmennusta.

 

  • Firstbeat Hyvinvointianalyysi + liikuntavalmennus. Liikunta suunnitellaan tarpeesi ja tavoitteesi mukaan joko liikuntasuunnitelma tukemaan palautumistasi, jaksamistasi tai kuntosi kehittämistä tai saliohjelma. Valmennuksen hinta on 269 € (sis. alv 24%).
  • Firstbeat Hyvinvointianalyysi + ravintovalmennus. Ravinto, ateriarytmit ja ruokavalion koostaminen suunnitellaan tarpeesi ja tavoitteesi mukaan joko tukemaanm painonhallintaa tai painonpudotusta, jaksamista ja vastustuskykyä tai yleistä hyvinvointia ja terveyttä. Valmennuksen hinta 249 € (sis. alv 24%).

 

Tilaa valmennus yhteystietolomakkeella.

 

Hyvinvointianalyysit, valmennukset ja luennot myös ryhmille – kysy lisää!

 

hyvinvointiluennot

Kira (Coachingkira) Tiivola: Terveysvalmentaja, työhyvinvointivalmentaja sekä hyvinvointivaikuttaja & -luennoitsija Helsingissä.


28.4.2017

Viikon teema: säännöllinen ateriarytmi – päivällinen ja iltapala

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä viikon teemasta, säännöllisestä ateriarytmistä, nostetaan esille päivällinen ja iltapala.

 

 

MIKSI PÄIVÄLLINEN ON TÄRKEÄ?

Mikäli päivän ateriarytmi on epäsäännöllinen saattaa käydä joskus niin, että töistä päästessä päivän päätteeksi verensokeri on vajonnut todella alas. Tällöin kotiin päästessä ruoaksi kelpaa leivästä ja kaurahiutaleista lähtien vähän kaikkea, mitä käteen sattuu.

Tällöin saattaa käydä niin, että päivällinen tulee skipattua. Kun päivällisen skippaa, niin iltapalakin jää vähän sekalaiseksi – iltaa hallitsee jatkuva napostelu.

Kun omaa nälkää ei pysty hallitsemaan, tulee helposti ahmittua jopa 2–3 kertaa enemmän kuin normaalisti söisi. Siksi ruokailurytmien säännöllisyys pitkin päivää on tärkeä, myös illalla.

Mikäli perheessä on lapsia, niin päivällinen on osa lapselle opeteltavia ruokailutottumuksia: Yhteiset ruokahetket pöydän ääressä ovat tärkeitä jo siksi, että lapsi oppii säännöllisen ruokailurytmin. Ja toisaalta yhteiset päivälliset ovat hyviä paikkoja jakaa kuulumisia ja nauttia perheen yhteisestä ajasta. 😌❤️

 

PÄIVÄLLINEN RIIPPUU AKTIIVISUUDESTASI

Päivällisen sanotaan olevan päivän toinen lämmin ateria. Toinen lämmin ateria on yksilöllistä, sillä kaikki eivät kaipaa päivään toista lämmintä ruokaa. Asteita tärkeämpää onkin se, mitä ateria sisältää eli ateria voi olla myös ”kylmä”.

Päivällinen voi olla samantyyppinen, kuin lounas ja perinteinen lautasmalli on tässäkin toimiva.

Päivällinen kannattaa koostaa oman aktiivisuutesi mukaan. Päivällisellä esimerkiksi hiilareita on hyvä harkita, mikäli niitä on ollut jo aamupalassa ja lounaassa riittävästi.

Tuletko juuri treenaamasta tai oletko menossa treenaamaan? Silloin hiilihydraatteja tarvitaan eri tavalla, kuin ilman aktiivisuutta sisältävää koti-iltaa viettäessä.

Mikäli tulet treeneistä tai suunnitelmissasi on mennä vielä treenaamaan, niin nauti hiilihydraatit lautasmallin mukaan.

 

 

MILLAINEN ILTAPALA TULISI NAUTTIA?

Hyvät iltapalat ovat välipalan kaltaisia. Kuten välipaloilla, niin iltapaloillakin täydennetään päivän muita aterioita.

Usein nälkää pelätään ja sen ajatellaan olevan asia, jota ei saisi tulla. Pieni nälän tunne on ookoo eikä siitä kannata heti huolestua. Eri asia on, jos illalla on kiljuva nälkä: olet syönyt päivällä liian vähän.

Iltapalan on hyvä viedä suurin nälkä pois, mutta liian isoksi sitä ei kannata koostaa. Liian raskaat ateriat illalla voivat haitata nukahtamista tai yöunia. Tässä auttaakin suuresti sen tiedostaminen millainen nukkuja itse on ja rytmittää päivälliset ja iltapalat sen mukaan.

No nyt! Nyt on ateriarytmit kohdillaan! 😀

 

Viikonloppu on omistettu päivällisille ja iltapaloille. Ja kyllä – Vappu sekoittaa hieman pakkaa. 😉 Elämää sattuu!

 

 

Nautitaan viikonlopusta ja Vapusta!
❤️ Kipa

 

 

 

TSEKKAA MYÖS MUUT KIRJOITUKSENI AIHEESTA 

”SÄÄNNÖLLINEN ATERIARYTMI”:

Aamupala

Lounas

Välipalat

 


27.4.2017

Viikon teema: säännöllinen ateriarytmi – välipalat

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Aamupalan ja lounaan merkityksen & koontivinkkien jälkeen pureudutaan välipaloihin.

☀️☀️☀️

 

MIKSI VÄLIPALA ON TÄRKEÄ?

 

1. Välipalat tasaavat verensokeria

Tämä on kuultu usein – ehkäpä siksi, koska se on yksi tärkeimmistä välipalojen tehtävistä.

Terveellinen välipala vapauttaa energiaa tasaisesti elimistösi käyttöön, jolloin olo pysyy skarppina ja pirteänä koko päivän.

Ihmisen toimintakyky perustuu verensokeriin: veren sokerin on oltava tietyllä tasolla, jotta kehomme funkkaa. Sokeri on ihmisen polttoainetta ja normaali verensokeritaso on noin 4–6 millimoolia litrassa verta.

Tasainen verensokeri takaa sen, että aivot pelittävät, sydänlihas pumppaa verta ja veri kiertää kehossa.

Päivän pääateriat ja välipalat nostavat yleensä verensokeriamme noin 3–4 tunniksi. Sen jälkeen verensokeri laskee takaisin siihen, mistä lähdettiin.

Jotta välipala palvelee tarkoitustaan on välipalalla hyvä olla ainakin kahta seuraavista: hitaasti imeytyvää hiilihydraattia, proteiinia tai hyvälaatuisia rasvoja.

Verensokerin heilahteluita voimistavat puhdas/lisätty sokeri, vaaleat ja valkaistut jauhot ja niistä leivotut leivokset, keksit, pullat sekä kaikki lisättyä sokeria sisältävä makea. Siksi nämä ovat hyvä jättää harvemmille kerroille viikossa.

Tärkeintä on, ettei verensokeri pääse sokeripitoisten välipalojen vuoksi kauheaa vauhtia nousuun, ja siten tulemaan hetken päästä yhtä ryminällä alas – jolloin meitä alkaa väsyttää.

2. Välipalat edistävät hyvinvointiasi

Päivän pääateriat (aamiainen, lounas, illallinen) ovat päivän energiansaannin perusta. Välipalojen avulla saat lisättyä tärkeitä ravintoaineita ruokavalioosi.

Välipalat voi ajatella pääaterioita täydentävinä: ne ovat oiva keino tuoda ruokavalioon mukaan vitamiineja ja hivenaineita, jotka puuttuvat pääaterioilta.

 

Mitä välipaloilla syödä?

Esim. marjat, hedelmät, pähkinät, mantelit ja siemenet, avokado, riisi- ja maissikakut, puuro, täysjyväleipä ja vähärasvainen rahka ovat helppoja, terveellisiä ja siistejä välipaloja. Hedelmät voi tarvittaessa vaihtaa joskus sokeroimattomaan Pilttiin, Bonaan tai nauttia smoothien.

Ruokapyramidi on loistava työkalu tässä: ruokapyramidin kolmesta alimmasta osasta saat koottua monia eri versioita välipaloillesi.

 

 

Nykypäivää: Välipalojen optimointi – onko täydellisyyttä tavoiteltava?

Nykypäivänä meillä on kova hinku optimoida kaikkea, myös välipaloja joista ”tulisi saada” kaikki tarvittava.

On syytä muistaa, että ”täydellisen välipalan” metsästys voi olla useimmille meistä melko uuvuttavaa ja arjessa/työelämässä jopa haasteellista.

Onkin hyvä huomioida se, että täydellistä välipalaa metsästettäessä motivaatio skipata välipala saattaa kasvaa juuri sen ”vaikeuden” takia. Olkaamme siis rohkeita laskeaksemme tarvittaessa jonkin verran rimaa: pääasia on, että nauttii välipalan.

 

3. Välipalat estävät kiukkunälkää ja järkkynälkää

Miksi tämä on tärkeää? Kiukkunälkä meillä on silloin, kun verensokeri laskee alas ja meiltä loppuu huumorintaju. Kiukuttelemme tai olemme huonontuulisia vähän syyttä. Silloin kyseessä saattaa olla verensokerin lasku ja silloin keho tarvitsee ravintoa.

Järkkynälkä kasvaa iltapäivää ja iltaa kohden, mikäli päivän ruokailumme ovat liian heppoisia. Liian pitkä paastoaika aterioiden välillä saattaa laukaista meissä efektin, joka saa meidät syömään äkkiä jotain ja paljon.

Seurauksena saattaa tällöin olla se, että kokonaisuutena tuleekin syötyä päivän aikana enemmän, kuin mitä säännöllisesti syömällä. Lisäksi iltapainotteinen syöminen voi joillain ihmisillä heikentää unensaantia ja laatua.

 

4. Välipalat antavat energiaa treeniin ja palauttavat treenistä

Elämme aikaa, jolloin moni meistä lähtee suoraan töistä treenaamaan. 50-luvun tyyliin emme enää mene suoraan kotiin. Ennen treeniä on tärkeä syödä välipala, jotta varmistetaan hyvä treenimoodi.

Valitse itsellesi helposti sulava välipala, joka palvelee treenisi luonnetta: oletko menossa pilatekseen tai kevytjoogaan, salille treenaamaan lihasvoimaa vai aerobiselle räväkälle tunnille?

Mikäli treenin intensiteetti on kova on välipalan hyvä sisältää hiilihydraatteja, jotta jaksat.

 

 

MITÄ TREENIN JÄLKEEN?

Pieni välipala 30 minuutin sisällä urheilusuorituksen jälkeen nautittuna edistää palautumista, sillä lihasten energiavarastot täyttyvät. Näin palautuminen alkaa tehokkaammin. Treenin jälkeisen välipalan nyrkkisääntönä voi pitää 2:1 -suhdetta: hiilihydraatteja ja pienen määrän proteiinia.

 

MISTÄ VÄLIPALOJEN TARVE RIIPPUU?

Aterioiden koko ja lukumäärä riippuvat yksilöllisesti aktiivisuudesta. Yleisesti ottaen vähintään neljä syömiskertaa päivässä on jokaiselle terveellinen rytmi.

Koska sinä olet itsesi paras asiantuntija ja tunnet verensokerisi, niin luo itsellesi toimiva rytmi. Lisäksi aikataulumme ovat vaihtelevia, joten kaikkea ei voi vakioida: joskus elämää tapahtuu. Siksi välipalat vaativat joskus hieman etukäteissuunnittelua. Jotkut ihmiset meistä ovat sellaisia, että ilman kunnollista suunnitelmaa mitään harvoin tapahtuu. Ja se on ookoo!

Eli jos tunnistat itsesi siitä, että välipalojen toteutumista parhaiten palvelee se,ä etukäteissuunnittelu, niin panosta siihen. Välipalojen suunnittelun avuksi voit muodostaa listoja erilaisista välipalavaihtoehdoista, joita yhdistelemällä ravintoarvot pysyvät korkealla.

 

Esim.

– rahka + pähkinät + marjat
– luonnonjugurtti + pähkinät + hedelmä
– maissikakku + leikkele + avokado
– smoothie: jogurtti + seesamin siemen + kaurahiutale + mango Piltti
– leipäviipale + tuorejuusto + tomaatti + tuoremehu lasillinen

 

Mikäli välipalarytmi on sinulla ollut jo jonkun aikaa hukassa, niin listat ovat todella käteviä. Lisäksi suunnittele tarpeen vaatiessa vaikka kalenteriin välipalat etukäteen, niin välipalatauot tulee todennäköisemmin pidettyä.

 

 

Loppuviikko on omistettu välipaloille! ☀️
– Kipa

 

 

TSEKKAA MYÖS MUUT KIRJOITUKSENI AIHEESTA 

”SÄÄNNÖLLINEN ATERIARYTMI”:

Aamupala

Lounas

Päivällinen ja iltapala


26.4.2017

Viikon teema: säännöllinen ateriarytmi, lounas

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Perusasioiden äärellä: nyt kun aamupala on käsitelty, niin seuraavaksi katsotaan, miten koostetaan riittävä lounas ja miksi lounaan nauttiminen on tärkeää.

 

MITÄ LOUNAAKSI?

Lounas on toinen päivän pääaterioista, joka on ”helppo” skipata, koska yleensä on kiire tai ei ole nälkä. Nälkä ja kylläisyys ovat hyvin yksilöllisiä ja nälän tunnetta voi opetella löytämään. Miksi kukaan kuitenkaan haluaisi tuntea nälkää?

Koska se saa meidät syömään. Ja syöminen antaa meille energiaa ja virkeyttä päivään ja soluillemme rakennusaineita tehdä työtään, aineenvaihduntaa.

Miten nälän tunnetta voi opetella löytämään? Syömällä tasaisin väliajoin. Aika usein kuulee, että tulisi syödä niin, ettei nälkää synny.

Tämä on jokseenkin hitusen harhaan johtavaa, sillä on hieno asia tuntea nälkää. Nälkiintyminen (ja siten ravintoaineiden puutos) on eri asia – tai se, että ruoan jatkuva ajattelu vie meiltä energiaa joka päivä.

Ruoan ei tule hallita elämää, vaan sen on tärkeää olla luonnollinen osa arkea. Ihan, kuin hampaiden pesu.

Kuten ateriarytmien tärkeyden yhteydessä ollaan todettu kovin nälkäisenä tulee helposti syötyä hutivalintoja tai suuria määriä yli energiantarpeen.

Säännöllinen ateriarytmi siis ehkäisee erityisesti hallitsematonta syömistä iltapäivää/iltaa kohden ja auttaa painonhallinnassa. Se on osa meidän elämänhallintaamme.

Lounas takaa sen, että saamme riittävästi virtaa esim. optimaalisen työskentely- tai opiskeluvireytemme sekä aivojemme toiminnan kannalta.

Mikäli skippaamme lounaan tai koostamme sen liian heppoisaksi (esim. pelkkä kevyt salaatti tai keitto) kasvaa energiavajeemme iltapäivää ja ilta kohden. Varsinkin, mikäli tähän vielä yhdistyy aamupalan skippaus, niin soppa on valmis – enkä puhu ruoasta.

Ilman lounasta väsymme herkemmin. Jo myös siitä syystä, että aivomme kuluttavat levossa 0,4 joulea minuutissa. Keskimäärin aivojen toimintaan kuluu 20 prosenttia elimistön energia-aineenvaihdunnasta. Ilman energiaa siis myös pää voi tuntua sumuiselta ja mieli matalalta.

 

Perinteinen lautasmalli on loistava työkalu lounaan kokoamiseen: täytä lounaslautasesta 1/2 kasviksilla.

 

MITÄ LOUNAAKSI?

Lounaasta ei tarvitse tehdä taidetta. Riittää, että perusasiat ovat kunnossa:

a) syöt lounaan
b) syöt riittävästi arkirytmisi ja aktiivisuustasosi mukaan
c) syöt tavoitteesi mukaisesti

 

Käytännössä nämä tarkoittavat sitä, että lounas on hyvä syödä n. kolmen-neljän tunnin päästä aamupalasta.

Lounasta suunnitellessasi perinteinen lautasmalli on todella toimiva apuväline.

Lautanen täytetään puoliksi kasviksilla, joita on 3-5 eri väriä. 1/4 lautasesta täytetään proteiinin lähteellä (liha/kala/kana/kallkuna/tofu/härkis jne.) ja 1/4 pitkäkestoisilla hiilihydraatin lähteillä (täysjyvä tai tumma riisi/pasta, peruna/bataatti/tattari/kvinoa/couscous/speltti jne.).

Vähän alempana vuorotyön yhteydessä esitän myös ”kouramallin”, joka toimii hyvin toisena apuvälineen lounaalle.

Hiilihydraateista muuten puhutaan paljon ja ne ovat nykypäivänä vähän turhaan ajateltu pahiksiksi. Hiilareita tarvitaan, ne ovat hyviä tyyppejä! 😉

Kirjoitin niistä aikoinaan blogitekstin. Mikäli haluat lukea lisäperusteluja hiilareille, niin tsekkaa seuraavasta linkistä miksi hiilarit ovat tärkeitä ja mikä on riittävä määrä hiilihydraatteja päivässä.

Olen lisäksi kirjoittanut hiilihydraattikammosta ja kuinka selättää se. Siitä lisää täältä.

 

Mikäli olet aktiiviliikkuja tai arjessasi hyvin aktiivinen mahtuu kylkeen 1-2 viipaletta leipää.

Mikäli et ole niinkään aktiivinen ja tavoitteenasi on painonhallinta/-pudotus, niin leivän tilalle voi valkata vaikka lasillisen piimää tai maitoa. Pääasia, että nälkä lähtee.

 

 

TÄYTYYKÖ LOUNAAN OLLA LÄMMIN ATERIA?

Lounas ei välttämättä tarvitse olla lämmin ateria. Keho ei oikeastaan välitä onko ruoka kylmää vai lämmintä: tärkeintä on aterioiden monipuolisuus. Toki joillain ihmisillä lämmin ateria tuo vahvemmin fiiliksen siitä, että todella on syönyt. Lisäksi kylläisyys voi tuntua vahvemmin, kun nauttii lämpimän aterian.

Yksilöllistä siis.

Keitot ja salaatit ovat nykyään suosittuja lounaita. Salaattiaterioita ja keittoja nauttiessa on hyvä huomioida riittävä proteiinin saanti. Mikäli lounaasi koostuu eväsleivästä, niin leipäaterioilla on hyvä muistaa lisätä kylkeen vähän kasviksia.

 

Entä jos tekee vuorotyötä?

Vuorotyö tuo kieltämättä omat haasteensa. Kannattaa panostaa niihin tekijöihin, joihin voi vaikuttaa. Erityisesti kannattaa pyrkiä säilyttämään säännöllinen ateriarytmi epäsäännöllisestä työstä/elämänrytmistä huolimatta.

Kiinnitä huomio siihen, mitä syöt työvuoroissa: lautasmalli toimii yhtälailla yövuorossa. Jos olet eväsruokailun varassa, satsaa eväiden laatuun ja varmista, että eväslounaassa toteutuu seuraava ”kouramalli” (ja tämä tosiaan sopii nyrkkisäännöksi normipäityöläisen lounaallekin):
– 2 kourallista kasviksia
– 1 kourallinen hiilihydraatin lähdettä
– 1 kourallinen proteiinin lähdettä
– peukalon pään kokoinen määrä hyvälaatuista rasvaa

 

Teit sitten päivä- tai yötöitä, yleensä sopiva ateriaväli on 3-4 tunnin välein. Jollain se on 2,5-3 tunnin välein, sillä olemme eri tavalla herkkiä verensokerin vaihteluille.

 

Summa summarum:
Kun nälkä ei pääse kasvamaan liian suureksi, syöminen pysyy paremmin hallinnassa ja vireys kohdallaan yövuorossakin.

Aamu- ja päivävuorossa on toki helpompi noudattaa esim. viiden aterian rytmiä: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Jos työpaikalla ei ole mahdollisuutta työpaikkaruokailuun, eväiden laadulla on väliä.

 

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin, ystävät!

Tänään ja loppuviikolla nautitaan hyvä lounas!

Kipa

 

 

TSEKKAA MYÖS MUUT KIRJOITUKSENI AIHEESTA 

”SÄÄNNÖLLINEN ATERIARYTMI”:

Aamupala

Välipalat

Päivällinen ja iltapala


25.4.2017

Viikon teema: säännöllinen ateriarytmi, aamupala

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Tällä viikolla blogissa ja Terveysblogin Facebookissa on aiheena säännöllinen ateriarytmi.

 

Joskus on hyvä palata perusasioiden äärelle, sillä tietoa meillä on enemmän kuin koskaan. Tiedon määrä tekee sen, että joskus perusasiat peittyvät pikkukikkailujen alle. Esimerkkinä aterioiden säännöllisyys ja välipalat.

 

Siksipä tämä viikko on omistettu säännöllisille ateriarytmeille. Punaisena lankana toimii ajatus siitä, miksi aterioiden säännöllinen nauttiminen on tärkeää.

Ensimmäisenä käydään läpi päivän pääateriat ja merkitys ja koostaminen: aamupala, lounas ja illallinen.

Loppuviikolla paneudutaan välipaloihin.

 

Kyllä. Aamupala ON päivän tärkein ateriana. Sillä on suuri merkitys jaksamisemme kannalta.

 

Viikon teema: säännöllinen ateriarytmi – aamupala

 

MILLAINEN AAMUPALA ON ”RIITTÄVÄ”?

Aamupalaa hehkutetaan päivän tärkeimpänä ateriana. Eikä suotta. Sillä on suuri merkitys päivän jaksamisen kannalta.

Millainen aamupala sitten oikein on riittävä?

Tämä riippuu todella paljon ihmisestä: hyvin erilaiset aamupalat voivat tuottaa eri ihmisille kylläisyydentunteen.

Toinen pötkii pitkälle päivään aamupuuron voimin, toisen maha vaatii jotain tuhdimpaa. Aamupalassa onkin siksi hyvä pitää nyrkkisääntönä seuraavia seikkoja:

a) Ravitsemusnäkökulmasta aamupalan tulisi olla sopivan monipuolinen: hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa.

b) Aamupala on hyvä koota oman maun mukaiseksi. On turha struutata napaan puuroa, jos puuro ei ole sinun juttusi. On löydettävä omat ja itselleen maistuvat, hyvät ja laadukkaat, energianlähteet.

 

Aamupalan on hyvä sisältää hiilihydraatteja, ja aamiainen usein koostuu sen ympärille.

Jos puuro maistuu, niin hyvä – mutta yhtälailla aamupalalla voi olla mysliä, leseitä, riisi- tai maissikakkuja tai täysjyväleipää.

Proteiinit saattavat helposti jäädä kelkasta aamupalalla. Pelkän puuron ja marjan yhdistelmällä ei kaikilla välttämättä nälkä lähde. Siksi niiden lisäksi kannattaa syödä esim. keitettyä/paistettua kananmunaa, vähärasvaista rahkaa/juustoa, raejuustoa tai leikkeleitä.

Aamupalalla kannattaa suosia myös kasviksia, hedelmiä tai marjoja.

Hyviä rasvoja on aina hyvä lisätä ja puuroon voi lisätä esim. pienen tilkan rypsiöljyä tai siemeniä, maitorahkan sekaan siemeniä tai pähkinöitä tai leivän päälle voi vaihtelun vuoksi laittaa avokadoa.

 

Aamuisin myös vastapuristetut- tai täysmehut sekä smoothiet toimivat erinomaisesti.

 

MITÄ HYÖTYÄ AAMUPALASTA ON?

Riittävä aamiainen täyttää kehon (ja mielen) energiavarastot päivää varten.

Lisäksi se helpottaa syömistä myöhemmin päivällä: jos aamupala on liian heiveröinen, sopiva lounas ja välipalakaan eivät välttämättä korjaa syntynyttä energiavajetta. Säännöllinen ateriarytmi toteutuu parhaiten silloin, kun aamupala on kohdillaan.

Esimerkiksi aamupalan ollessa liian heppoinen mieliteot ja nälkä kasvaa iltapäivää ja iltaa myöten: illalla kotona rentoutuessa käsi saattaa hakeutua helpommin jatkuvasti ruoan luokse, ja mieliteoista saattaa joskus tulla jopa hallitsemattomia. Keho kun yrittää paikata energiavajetta.

Joskus jopa voi käydä niin, että illalla syö sen verran, ettei aamulla ole nälkä. Näin aamupala helposti skipataan ja sama kaava toistuu taas seuraavana päivänä – oravanpyörä on valmis.

Sopiva aamupala siis auttaa syömisen hallintaan. Jos iltapäivällä tekee mieli makeaa tai illalla tulee hallitsematon syömisen vimma, syy voi olla vähän liian kevyt aamiainen tai aterioiden skippailu.

 

Joskus voi olla fiksua, että aamupala on melko usein aina melkein vakio. Tällöin ei tarvitse miettiä, että mitä söisi – kun tietää valmiiksi, että juuri tämä pitää minut kylläisenä pitkään.

 

Loppuviikko panostetaan aamikseen! ❤️👍❤️👍

 

Mukavia aamupaloja,

Kipa

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu


8.3.2017

Saisitko FODMAP-ruokavaliosta apua vatsavaivoihisi?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 1 comments /
  • Under : Ravinto, Yleinen hyvinvointi

Jostain syystä olen viime aikoina saanut paljon tiedustelua FODMAP-ruokavaliosta nykyisiltä personal training –asiakkailtani ja tutuiltani. Mistä FODMAPissa on kyse ja kannattaako sitä kokeilla?

 

Mikäli suolistosi oireilee, kannattaa toki kokeilla FODMAP-ruokavaliota

 

FODMAP on ruokavalio, jolla suuri osa suolisto-oireista on saatu rauhoittumaan. Toki kannattaa aina konsultoida haastavissa tapauksissa lääkäriä ja testata mahdollinen keliakia tai laktoosi-intoleranssi osaavissa käsissä. FODMAP on kuitenkin yllättävän helppo keino kokeilla, josko suolisto rauhoittuisi kotikonstein.

On syytä muistaa, että FODMAP-ruokavaliohoito ei ole laihdutusmenetelmä, vaan ruokavalion tavoitteena on helpottaa epämukavia vatsaoireita tai kipuja. On myös hyvä huomata, että esimerkiksi vähäinen aktiivisuus, epäsäännöllinen tai epäterveellinen ruokailu tai stressi voivat yhtälailla aiheuttaa vatsaoireita. Istumatyö tai pitkiä aikoja paikoillaan istuminen painaa myös suolistoa kasaan ja haittaa ruoansulatusta.

FODMAP-ruokavaliossa vältetään syömästä huonosti imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä. Nämä yhdisteet fermentoituvat ( = käyvät) paksusuolessa, jolloin oireina voi olla turvotusta, ripulointia ja ilmavaivoja. Nämä ovat ärtyvälle suolelle ominaisia oireita. Joillain taas suolen bakteeristo on sellainen, että pääasiallinen haitta on ummetus.

Mainituille huonosti imeytyville hiilihydraateilla ominaista on siis se, että ne ovat resistenttejä meidän ruoansulatusentsyymeille eivätkä ne lainkaan sula mahalaukussa tai ohutsuolessa. Ne kulkeutuvat suoraan paksusuoleen käymään ja pörisemään. 😉

 

FODMAP-ruokavalio tuo omat haasteensa esim. ulkona ravintolassa syömiseen, muttei ole mahdoton.

 

Auttavatko maitohappobakteerit?

 

Ne saattavat joillakin osalla auttaa hitusen hillitsemään joitain oireista. Kannattaa kuitenkin kuikuilla tuoteselosteita, sillä joissain maitohappobakteerivalmisteissa käytetään prebioottina inuliinia tai oligosakkarideja, jotka ovat omiaan aiheuttamaan tai lisäämään oireita

 

Mitä ovat FODMAPit?

 

Fermentable Oligo-, Di and Monosacchaides And Polyols eli fermentoituvat oligo-, di- ja monosakkaridit sekä polyolit. Suomeksi tämä tarkoittaa:

 

  • Fruktaaneja: Fruktaani eli oligofruktoosi tai frukto-oligosakkaridi, jotka luetaan kuiduiksi. Enimmäkseen fruktaaneja on sipulissa, vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Lisäksi fruktaaneja on leivissä, makaroneissa ja couscousissa.

Esimerkiksi inuliini on fruktaani. Inuliini koostuu hedelmäsokerista. Fruktaanit ovat ihmiselle muutoin terveellisiä ja turvallisia prebiootteja (myös äidinmaito sisältää fruktaaneja), joten joihinkin elintarvikkeisiin ja proteiinipatukoihin lisätään inuliinia prebioottisena kuituna.

  • Raffinoosi: Toiselta nimeltään melitoosi tai gossipoosi ja kuuluu oligosakkarideihin. Raffinoosia on luonnostaan monissa kasveissa ja ruokavaliossa sitä saadaan mm. kaaleista, soijasta, pavuista, parsasta sekä täysjyväviljoista.
  • Fruktoosi (hedelmäsokeri): Sokeri, jota esiintyy kaikissa hedelmissä, marjoissa ja hunajassa. Fruktoosi ei ole FODMAPissa ihan niin mustavalkoinen: fruktoosi itsessään imeytyy kyllä, kunhan sen kaverina on myös glukoosia. Fruktoosia ei saisi kuitenkaan olla ylimääräistä, kuten esimerkiksi vesimelonissa, omenoissa, päärynöissä, mangossa sekä hunajassa.
  • Laktoosi (maitosokeri): Nisäkkäiden maidossa esiintyvä sokeri. Äidinmaidossa laktoosia on noin 7% ja lehmänmaidossa noin 5 %. Laktoosia on maidon lisäksi normilaktoosisissa juustoissa, piimässä, jogurteissa, rahkoissa, viilissä sekä jäätelössä.
  • Galakto-oligosakkaridit: Toiselta nimeltään galaktaanit. Näitä on esimerkiksi sienissä, palkokasveissa, pavuissa ja linsseissä.
  • Polyolit eli sokerialkoholit: Polyoleja käytetään paljon makeutusaineina, ja niitä ovat esimerksi ksylitoli, mannitoli ja maltitoli. Näitä löytyy mm. purukumeista, sokerittomista karkeista ja pastilleista, sokerittomista kekseistä ja suklaasta sekä proteiinipatukoista. Myös omenoissa ja päärynöissä on polyoleja.

 

Mitä FODMAP-ruokavaliossa syödään?

 

FODMAP-ruokavalio ei ole täysin ehdoton. On syytä muistaa, että monet FODMAPissa ”vältettävät” ruoat ja ruoka-aineet ovat myös hyvin terveellisiä ja sisältävät useimmiten hyvin kuituja. Kannattaakin testailla erilaisten ruoka-aineiden soveltuvuus itselleen, joten jonnin verran kärsivällisyyttähän tuo vaatii päästä oireilevasta vatsasta ja suolistosta eroon.

Kaikkia ruoka-aineita siis ei tarvitse välttämättä karsia. ”Testailuun” kannattaa varata 4-6 viikkoa aikaa todetaksesi onko tämä ruokavalio sinulle ja suolistollesi. <3

 

VILJATUOTTEET

  • Kaura
  • Maissi (ei sovi välttämättä kaikille)
  • Riisi, villiriisi
  • (Tattari)

 

Kannattaa kokeilla, sopiiko sinulle:

  • Speltti
  • Teff
  • Kvinoa
  • Tattari

 

KASVIKSET

  • Tomaatti
  • Kurkku
  • Lehtisalaatit
  • Kesäkurpitsa
  • Porkkana
  • Peruna
  • Paprika
  • Pinaatti
  • Palsternakka
  • Nauris
  • Lanttu
  • Munakoiso
  • Oliivit
  • Idut
  • Bambun versot
  • Vesikastanja
  • Ruohosipuli sekä kevät- ja kesäsipulin vihreä osa
  • Persilja
  • Keittobanaani
  • Vihreät leikkopavut

 

Kannattaa kokeilla, sopiiko sinulle:

  • Punajuuri
  • Kukkakaalia, parsakaali sekä ruusukaali
  • Bataatti
  • Fenkoli
  • Kurpitsa
  • Varsiselleri
  • Herneet

 

HEDELMÄT

  • Banaani
  • Viinirypäle
  • Sitrushedelmät, kuten appelsiini, mandariini, greippi, sitruuna sekä lime
  • Ananas
  • Kiivi
  • Passionhedelmä
  • Hunajameloni, cantaloupe-meloni
  • Papaija
  • Karambola
  • Raparperi

 

Kannattaa kokeilla, sopiiko sinulle (pieniä määriä kerrallaan):

  • Taatel
  • Kirsikka
  • Avokado

 

MARJAT

  • Mansikka
  • Mustikat

 

Kannattaa kokeilla, sopiiko sinulle:

  • Karpalo
  • Tyrni

Marjoja kannattaa syödä pieniä määriä kerrallaan.

 

MAITOTUOTTEET

  • Laktoosittomat maitotuotteet
  • Kypsytetyt juustot

 

Mikäli maitotuotteet eivät kuulu ruokavalioosi, kokeile seuraavista valmistettuja maito- ja jogurttivalmisteita:

  • Kaura
  • Soija
  • Riisi

 

PÄHKINÄT JA SIEMENET

  • Kaikki muut paitsi pistaasi- ja cashew-pähkinät

Muista myös muut hyvälaatuiset rasvat, kuten öljyt.

 

Mistä FODMAPilla saadaan proteiineja? 

 

Sekaravintoa syövä, valitse näistä:

  • Liha
  • (Rasvainen) kala
  • Kana, kalkkuna
  • Kananmuna

 

Tai kasvisruokailijat voivat valita näistä:

  • Tofu ja tempeh (sopivat tähän ruokavalioon valmistusprosessinsa vuoksi)
  • Quorn (sieniproteiinivalmiste)

 

Sokerittomassa suklaassa on usein mm. maltitolia ja mannitolia makeutusaineena, jotka aiheuttavat helposti vatsaoireita.

Missä ruoka-aineissa siis on FODMAPeja?

 

Nyt on listattu ”mitä kannattaa syödä” –listaus, niin tässä vielä summauksena listaus ruoka-aineista, joista saattaa herkkävatsaiselle ilmaantua oireita:

  • Vehnä, ohra, ruis
  • Luumu, nektariini, persikka (kivelliset hedelmät )
  • Vesimeloni, päärynä, omena, mango
  • Kuivatut hedelmät, etenkin rusinat
  • Palkokasvit, herneet
  • Pistaasi- ja cashewpähkinät, maapähkinä
  • Sipulit, valkosipuli
  • Kaalit, kukkakaali, parsakaali, tankoparsa
  • Artisokka
  • Fenkoli,
  • Sienet
  • Useimmat kevyttuotteet
  • Sokerittomat purukumit, pastillit, lääkkeet
  • Fruktoosi, hunaja, hedelmäsokeri, siirapit
  • Limsat ja muut hiilihapolliset juomat
  • Tavalliset maitotuotteet
  • Prebiootit, joita käytetään terveysvaikutteisissa jogurteissa

 

Summa summarum

 

Pitkä pätkä tekstiä, mutta toivottavasti listaukset auttavat hahmottamaan FODMAP-kenttää vähäsen. 🙂

Itse muistan aikoinaan kuullessani FODMAPista olin ihan pihalla. Mitä ihmettä nämä ovat ja mitä siis tulisi välttää ja mitä syödä?! 😀 Onneksi hommaan pääsee pienellä tutustumisella kiinni, joskin keittiön puolella ja ulkona syödessä homma vaatii alussa vähän pinnaa.

Mutta worth to try, jos oireita on!

Kuten aina terveys- ja hyvinvointiasioissa kannattaa tässäkin olla positiivisella tavalla kiinnostunut ja utelias oman kehonsa suhtautumisesta ruokaan. Itseltään ei kannata vaatia kaikkea osaamista heti ja nyt. Lisäksi on hyvä katsoa tarvittaessa ruokavaliota tarkemmin kouluttautuneen ammattilaisen kanssa, jos vähääkään homma epäilyttää. <3

Nautinnollisia ruokailuhetkiä!
<3 Kipa


11.2.2017

Tämän verran vettä sinun tulisi juoda painosi perusteella

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto, Yleinen hyvinvointi

Saako olla vettä?

Veden tarve  aiheena on kuin musta väri vaatteissa: aina muodissa. Olen kirjoittanut Terveysblogin ensimmäisinä teksteinä 7 syytä huolehtia päivittäisestä veden saannista ja nämä pätevät yhä vuonna 2017. Veden tarve määräytyy pääosin painon ja aktiivisuuden mukaan.

 

Kuvalähde: Askel Terveyteen

 

Sivustolta askelterveyteen.com löytyi seuraava kuvio, josta voit selvittää painosi perusteella tarvittavan vesimäärän itsellesi per päivä:

Lähde: Askel Terveyteen

 

On hyvä muistaa, että nestettä ei kulu kehosta vain hikoilun kautta. Menetämme vettä jatkuvasti hengityksen, vessassa käynnin ja jopa puhumisen kautta. Kehomme kaikki järjestelmät ovat riippuvaisia vedestä, jotta ne voivat toimia optimaalisesti. Lopullinen veden tarve riippuu jokaisen ihmisen elämäntyylistä, säästä sekä fyysisestä aktiivisuudesta.

 

Veden tarvetta lisäävien tekijöiden huomioiminen ja nesteen tarve

Ohessa samaiselta sivustolta erinomainen muistilista siitä, miten voit laskea tarvittavan veden määrän missäkin tilanteessa:

 

  • Kun liikut: kun urheilet tai liikut päivittäin, sinun tulee nesteyttää itsesi ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja harjoittelun jälkeen, minkä vuoksi sinun tulee juoda vähintään kolme ylimääräistä lasillista vettä.
  • Säästä riippuen: henkilöt, jotka elävät kuumissa ja kosteissa ilmastoissa hikoilevat enemmän kuin henkilöt, jotka asuvat kuivissa ja leudoissa ilmastoissa.
  • Korkeus: ihmiset, jotka elävät 2 500 metrin korkeudessa tai korkeammalla meren pinnasta mitattuna, pitäisi juoda enemmän nesteitä, koska he virtsaavat enemmän ja heidän hengityksensä on nopeampaa.
  • Sairaus: kun kärsii ripulista, oksentelusta ja/tai kuumeesta, on välttämätöntä huolehtia runsaasta nesteytyksestä.
  • Raskauden ja imetyksen aikana: on erittäin tärkeää, että naiset, jotka ovat tässä elämäntilanteessa juovat vähintään 13 lasillista nesteitä päivässä, onpa se sitten vettä tai luonnollisia mehuja.
Veden juonnin haasteet alkavat yleisesti jo siitä, että aina ei tunnu muistavan juoda. Suhtaudu vedenjuontiin osana omaa hyvinvointiasi siinä missä suihkussa käyminen tai hampaiden pesu. Opettele pikkuhiljaa lisäämään vaikka 1-2 lasillista päivässä viikon-parin ajan. Sen jälkeen ota tavaksi opetella juomaan 3 ekstralasillista per päivä parin viikon ajan. Sitten taas 4 lasia päivässä parin viikon ajan ja olet jo pitkällä!
PS: Oletko juonut tänään jo riittävästi? 😉
Kippis, ystävät!
Kipa

 

 


20.1.2017

Ruokavaliomyytit: ruokatarut top-19

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Välillä sitä törmää syömiseen liittyviin myytteihin, jotka ovat juurtuneet mieliimme yllättävän tiukasti. Suurimmat myytit liittyvät selkeästi painonpudotukseen, rasvanpolttoon tai kilojen kertymiseen. Katsotaan näitä seuraavaksi vähän.

 

Ohessa kestomyytit, joihin törmään työssäni jatkuvasti, top-19 tarut:

 

1 – Hiilihydraatit lihottavat.

Ei voi yleistää. Hiilihydraatti yksinään ei lihota, vaan painonnousuun tarvitaan muutakin. Hiilihydraatin kokonaismäärällä, laadulla sekä esim. liikunnan aikaisella hiilihydraatin kulutuksella laadulla on myös väliä. Lisäksi kehon toiminta kaikilla on yksilöllinen: toisten keho ”sietää” paremmin hiilihydraatteja, kuin toisten.

Optimaalinen ruokavalio, joka huomioi yksilölliset tavoitteet saa sisältää hyviä hiilihydraatin lähteitä.
2 – Rasvan syöminen lihottaa.

Sama kuin edellä: asia ei ole aivan niin mustavalkoinen. Ruokavaliossa mikään yksittäinen tekijä ei ole pahis tai hyvis, ei siis rasvakaan. Rasvan kokonaismäärä ja esimerkiksi liikunnan aikainen & jälkeinen kulutus vaikuttaa. Rasva-aineenvaihdunta on jokaisella yksilöllinen ja lisäksi ruokavaliossa rasvan imeytymiseen vaikuttavat myös kuidut.

Optimaalinen ruokavalio sisältää myös hyvälaatuista rasvaa, toki pienissä määrin myös tyydyttynyttä rasvaa saa olla.

 

3 – Laihtuakseen on ruokavalion oltava vähärasvainen.

Ei pidä, päinvastoin. Jotta rasva kropasta palaa on syötävä hyviä rasvan lähteitä, kuten juoksevia/pehmeitä rasvoja, kasvirasvoja (avokado, siement, pähkinät, oliivi jne.) sekä lohen ja muiden rasvaisten kalojen rasvaa.

Ravintorasvoilla on monia elintärkeitä tehtäviä ihmiskehossa sekä hormonitoiminnassamme. Lisäksi rasvaliukoiset vitamiinint (A, D, E, K) tarvitsevat imeytyäkseen rasvaa.

 

4 – Laihtuakseen on laskettava kaloreita.

Ei välttämättä. Mikäli hifistellä haluaa, niin jokaisen suupalan saa toki laskea – painonpudotuksen edellytys se ei kuitenkaan ole. On myös aina muistettava, että mistä aloituspisteestä lähdetään liikenteeseen: on eri asia hifistellä kalorimäärillä silloin, kun henkilö syö jo lähtökohtaisesti 2500 kCal/pv vs. henkilö, joka syö 5500 kCal/pv ja tavoitteena on painonpudotus/rasvanpoltto.
Ensimmäisessä versiossa laihtuakseen riittää todennäköisimmin pienet viilaukset ja makroravinteiden (proteiini, hiilihydraatti, rasvat) saantisuhteiden fiksaukset, kun taas toisessa tapauksessa olisi todennäköisimmin syytä ensin esim. opetella hallitsemaan annoskoot, ateriarytmi, iltanapostelu, tunnesyöminen tms.

 

5 – Detox-tuotteet ovat tehokkaimpia kehon puhdistajia.

Ikuisuusaihe, josta alati väitellään. Kyllä keho osaa itsensä puhdistaa, se on sille sisäänrakennettu mekanismi.

Detoxin yhteydessä puhutaan paljon maksasta. Käytännössä maksa hajottaa elimistöömme joutuneet vaaralliset aineet muuttamalla ne myrkyttömään muotoon. Maksa pystyy myös poistamaan verestä mikrobeja ja elimistön omia hajoamistuotteita.

Kaikkia myrkyllisiä aineita maksa ei kuitenkaan pysty hajottamaan (kuten monet PCB-aineet ja raskasmetallit. Jotta ne eivät kulkeutuisi muualle elimistöön, maksa varastoi ne itseensä. Valitettavasti näitä myrkkyjä ei yrttijuomilla maksasta kaiveta pois.

 

6 – Pakastetuotteet ovat ravintoarvoltaan tuoreita huonompia.

Rohkeasti pakastealtaalle vaan: kun marjat, hedelmät ja kasvikset pakastetaan nopeasti keräämisen jälkeen, niin niissä on lähes yhtä paljon ravintoaineita kuin tuoreissa. Erittäin varteenotettava vaihtoehto, mikäli kasvisten pilkkominen ei innosta.

 

7 – On olemassa yksi toimiva ruokavalio.

Olisikin. Kaikki oltaisiin tikki, tikimpi, tikein.

Itselleen optimaalisen ruokavalion löytyminen vaatii kärsivällistä testailua ja kokeilua, oppimista ja kosolti itsensä ja kehonsa kuuntelua. Joskus ammattilaisen apua.

Ei voi liikaa taaskaan korostaa ihmisen yksilöllisyyttä. Olemme eri elämäntilanteissa, omaamme erilaisen perimän, nukumme eri määriä, olemme eri tavalla aktiivisia tai passiivisia, emme ole kaikki samaa sukupuolta, ikää, kokoa tai temperamenttia.

 

8 – Rasvanpolttajat boostaavat aineenvaihduntaa.

Joo ja ei. Todellisuudessa rasvanpolttajien hyöty on marginaalinen. Useimmiten rasvanpolttajien ”teho” perustuu niiden avulla tehostettuun termogeneesiin eli kehon lämmön tuottoon.

Vihreästä teeuutteesta on vielä tutkitusti hyvin pientä tukea, joskin itse uutemäärät saavat olla isot. Vihreä tee saattaa nostaa kehon lämpötilaa noin 4%. Toki jotkut puhuvat chilin nimeen, sillä sen sanotaan nostavan perusaineenvaihduntaa.

Tehokkain tapa polttaa rasvaa on fiksata ruokavalio, liikunta ja palautuminen keskenään.

Sitten on tietty markkinoilla oleva hullunnimiset extreme-rasvanpolttonapukat. Näissä on syytä muistaa se kokonaisuus, mitä näistä olevista HC-pillereiden nauttimisesta koituu: kokonaisuudessaan muiden ainesosien yhdistelmät saattavat olla keholle todella epäsuotuisia ellei jopa epäterveellisiä. Mikä on siis marginaalisen rasvanpolttoavun todellinen hyöty vs. terveydelle koituva hinta?

Rasvanpolttajista on todellisuudessa marginaalinen hyöty oikeastaan silloin, kun ruokavalio ja treeni ovat hifistellyt viimeisen päälle ja vielä halutaan tiristää viimeisetkin rasvat pois. Perusjampalla ne ovat rahan tuhlausta.

 

9 – Illalla syöminen lihottaa.

Käytännössä kellonajoilla ei ole väliä: kokonaisenergiansaanti päivätasolla – jopa viikkotasolla on merkitsevämpi. Mitä päivän aikana koneistoon menee ja kuinka paljon vs. kulutus ratkaisee kellonaikaa enemmän.

 

10 – Aamulenkki tyhjällä vatsalla polttaa rasvaa tehokkaimmin.

Marginaalista. On lisäksi hyvä tunnistaa millainen liikkuja olet: saatko tehot irti heti aamulla tyhjällä vatsalla nälkäisenä (ja tunnetko nälkää?) vai olisiko sinun sittenkin parempi vähän nauttia jotain energiaa ennen treeniä tai suosiolla treenata alkuillasta/iltapäivästä.

Taas tullaan siihen, että mikäli olet jo suht kireässä kunnossa ja haluat tiristää viimeisetkin silavat pois, niin tässä saattaa olla yksi tehostava keino – or maybe not.

 

11 – Päivässä tulee syödä 5-6 ateriaa.

Ateriarytmi on yksilöllistä. Mikä sopii sinulle ja tämän hetkiseen elämäntilanteeseesi? Vuorotyöläinen vai normipäivätyöläinen? Vai koululainen? Aktiiviliikkuja vai passiivisempi henkilö?

On hyvä tarkkailla kylläisyyttään ja mielitekojaan: jos tunnet itsesi kylläiseksi päivän mittaan, olet syönyt tarpeeksi. Jos sinulla on jatkuva nälkä saatat esim. syödä liian harvoin ja epäsuotuisalla ravintokokoonpanolla. Tai saatat syödä usein ja siksi liian vähän kerralla. Tai ehkä sittenkin skippaat ruokailut ja se kostautuu naposteluna illalla.

Kuuntele kehoasi ja nälkäsignaaleita. Tarvittaessa pidä ravintopäiväkirjaa ja lisää sinne fiiliksiä. Hyvinvointi on jatkuvaa itseopiskelua ja –tutkiskelua.

 

12 – Päivässä on syötävä ainakin yksi lämmin ruoka.

Keho ei oikeastaan ymmärrä onko ruoka lämmintä vai kylmää: sitä kiinnostaa mitä se ruoasta saa. Tärkeintä on, että siellä on makroravinteita, kuituja sekä vitamiineja & hivenaineita.

Toki lämmin ruoka voi hieman nostaa kehonlämpötilaa ja kylmä taas viilentää sitä – ja joku saattaa hifistellä tällä. Onhan sitä olemassa jääpaladieettikin, jossa luotetaan siihen, että kehon viileneminen nostaa kalorinkulutusta kehon pyrkiessä lämmittämään itseään. (?? Ei tästä sen enempää…)

 

13 – Veden juominen laihduttaa.

Osatarua. Toki veden juominen on nestekierron kannalta olennaista, ja moni kokee nestehukan esimerkiksi turvotuksena tai ummetuksena tai mielitekona.

Joskus meidän ”tekee mieli jotain, muttei tiedä mitä” ja tällöin yksi syy saattaa olla puhdas jano. Tällöin riski on, että seuraat mielitekoa, jolloin tulee syötyä jotain ekstraa vs. se, että joisi kaloritonta vettä.

Veden juonti ennen ruokailua saattaa vähentää ruokahalua, jolloin ei tule syötyä liikaa.

Toki eräässä saksalaistutkimuksessa joskus havaittiin, että juomalla 6 lasillista kylmää vettä päivässä, voi aineenvaihduntaa vilkastuttaa 50 ekstrakalorin verran pelkällä veden juomisella. Vuodessa tämä tekisi noin 2 kiloa painonpudotusta. Loppupeleissä hyöty on melko pieni, kun lisäksi kun suuhun tulee laitettua muutakin ja kokonaisuus ratkaisee.

Itsessään veden juonti ei siis ihmeitä laihdutuksessa tee (ellet elä pelkällä vedellä, en suosittele testaamaan 😀 ). Painon lasku (ja nousu) on useamman tekijän summa.

 

14 – Tulinen ruoka (chili) tehostaa aineenvaihduntaa.

Tässä viitataan usein chiliin ja sen sisältämään kapsasiiniin, jotkut vannovat cayennpippurin nimeen.

Eräässä yhdysvaltalaisen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin punaisen chilin pitävän nälkää pidempään loitolla, kun sitä lisättiin ruoka-annokseen noin puoli teelusikallista (eli 1 gramma).

Tämä syystä, että punainen chili hillitsee suolaisen, makean ja rasvaisen ruoan himoa.

Painonpudotuksen kannalta tämäkin on hyvin marginaalista ja menee sarjaan hifistely. Mutta jos tykkäät chilistä, anna mennä! Muista kuitenkin, että elintavat on fiksattava pippureita ennen!

 

15 – Liika proteiini on haitallista munuaisille.

Liika on aina liikaa. Harvoin proteiinia kuitenkaan tulee ”perusjampalla” ruokavalioon liikaa. Päivittäinen riittävä proteiininsaanti on 1,5-2 g per painokilo. On hyvä tiedostaa, ettei elimistö pysty käyttämään hyödyksi saantisuositusta suurempia proteiiniannoksia. Siksi kerrallaan on suositeltavaa syödä proteiinia 20-25 g annoksina.

Ylimääräinen proteiini myös varastoituu elimistöön rasvana.

Mitä munuaisiin tulee, niin tällöin ollakseen niille haitallinen, proteiininsaanti saa olla ainakin 5g per painokilo vuorokauden aikana. Lähinnä proteiinin sisältämän typen takia. Lisäksi myös siksi, että munuaiset eivät tällöin pysty enää erittämään virtsa-ainetta, jolloin virtsa-aineen ammoniakkia kerääntyy vereen.

“Normi”, perusruokaa, sisältävällä ruokavaliolla ei liiallisiin proteiinimääriin yllä, joten ei huolta.

 

16 – Ananas poistaa nestettä elimistöstä.

Tälle ei ole tieteellistä näyttöä. Toki ananaksessa on nestettä ja neste poistuu elimistöstä aina tyylillä tai toisella.

Ananas sisältää kyllä bromelainiinia, joka on proteiineja pilkkovia entsyymejä sisältävä yhdiste. Sllä on tutkittu olevan turvotusta, tulehduksia ja kipuja lievittäviä vaikutuksia. Itsessään ihmeellisenä erityisdiureettina se ei juurikaan toimi.

 

17 – Keinotekoiset makeutusaineet haittaavat laihtumista.

On totta, että makeutusaineet saattavat lisätä yleistä koettua makeanhimoa paljon ja säännöllisesti käytettynä. On kuitenkin eri asia energiansaannin kannalta juoda sokerillista, ja siten kaloripitoista, litkua, kuin makeutusaineella makeutettua kaloritonta juomaa.

Varsinaisesti ne eivät siis estä laihtumista, vaan saattavat toimia energiataseen kannalta hyödyllisinä vaihtoehtoina. Toisaalta ne eivät välttämättä auta makeanhimon tyydyttämiseen tai poistamiseen jo ihan siksi, että niiden on tutkittu antavan samanlaista signaalia makeasta aivoista, kuin sokerin.

 

18 – Hedelmien sokeri lihottaa.

Itsessään ei. Kuten on todettu, niin ensinnäkin kokonaisuus ratkaisee. Toisekseen olennaista on se, mitä hedelmät korvaavat ruokavaliossa. Toki, jos hedelmiä syödään kaiken muun ravinnon lisäksi ja siten kokonaisenergiansaanti kohoaa korkealle, niin asia on eri.

Kun hedelmät korvaavat jotain muuta mahdollista ruokaa kuten viljoja, lihoja ja maitotaloustuotteita jne., niin ne istuvat kuvioon kyllä. Lisäksi niiden sisältämä kuitu hillitsee hieman verensokerin nousua.

Toisin, kuin teollinen lisätty hedelmäsokeri (fruktoosi), joka esimerkiksi juomissa lisättynä on terveydelle epäsuotuisaa.

 

19 – Margariini on voita terveellisempää.

Tässä on taas sen punnitsemisen paikka, mikä on itselleen tärkeämpää: yleinen terveys vai rasvahappohifistely. Kasvimargariinia suositellaan nykyään voin sijaan, koska se sisältää pehmeitä kasvirasvoja. Voi taas katsotaan kovaksi rasvaksi, joka olisi terveydelle epäsuotuisaa.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, että margariini on kovin teollinen tuote ja lisäaineiden määrä eri margariineissä, Beceleissä sun muissa terveellisiksi korostetuissa levitteissä, on perin suuri. Lisäksi aina yksinään rasvaa ei voi tuijottaa yksin pahiksena, rasvaakin tarvitaan ja tärkeintä on ruokavalion rasvahappokoostumus ja rasvojen suhteet.

Tyypillisesti margariinien täysrasvaversioissa veden ja lisäaineiden määrä on vähäisempi, kuin kevytversioissa. Niihin kun lisätään vettä ja keinotekoisia vitamiineja ja ainesosia (kuten sakeutus- ja stabilointiaineita).

Eli ihan mustavalkoisesti tässäkään ei voida sormella osoittaa, vaan miettiä mikä voisi korvata mahdollisesti margariinin: voiko paistamiseen – tai vaikka leivälle – käyttää meluummin rypsi- tai oliiviöljyä pienen voipläntin kera tai soveltaa vastaavanlaisia yhdisteitä.

 

 

Tunnistatko täältä itseltäsi joitain myyttejä? Oliko joku selkiö, mikä yllätti? Kommentoi artikkelia ja kysäise!

 

Mukavaa viikonloppua,

Kira

 

 

 


6.12.2016

Miten löydät itsellesi säännöllisen ateriarytmin?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Tutkailen työkseni paljon ravintopäiväkirjoja ja usein tulee todettua, että epäsäännöllinen ateriarytmi se vaan istuu tiukassa!

Miksi säännöllinen ateriarytmi on tärkeää? Mitä vaikutuksia on säännöllisellä aterioimisella?

 

Piipahdin koulutusreissulla Tampereella 5.12. ja aikaisen herätyksen vuoksi aamupalani oli tässä. :)

Piipahdin koulutusreissulla Tampereella 5.12. ja aikaisen herätyksen vuoksi aamupalani oli tässä. 🙂

 

Tavoitteesi ratkaisevat ruokailusi

Korostan aina kaikessa – myös tässä tapauksessa – henkilön omaa tavoitetta. Se, miten syöt lähtee omista tavoitteistasi, esim.

  • Haluatko vain pudottaa painoa välittämättä siitä, lähteekö lihasta?
  • Vai haluatko optimoida rasvanpolton?
  • Haluatko lisää lihasmassaa?
  • Onko työsi kuinka hektistä tai fyysistä ja miten haluat jaksaa päivät?

 

Näin muutamia mainitakseni, tavoitteita on toki muitakin. Yleisesti kuitenkin vaikuttaa siltä, että fitness-maailmasta on omaksuttu vahvasti joitain käytäntöjä säännölliseen ateriarytmiin.

Keho on siitä mielenkiintoinen, ettei se suoraan seiso millään pysäkillä vilkuilemassa kelloa, että safka on nyt pari minuuttia myöhässä. Rohkaisenkin kuuntelemaan itseäsi, kehoasi ja tuntemuksiasi: miltä tuntuu pitkät ruokailuvälit? Entä miltä tuntuvat lyhyemmät ruokailuvälit? Miltä oma vireystaso tuntuu?

Nyrkkisääntönä usein tarjotaan kolmen tunnin välein syömistä. Tai kuusi kertaa päivässä.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tasaisin väliajoin syömisen merkitys on nimenomaan säilyttää ihmisen virkeystila ja tehokkuus. Lisäksi estää pohjaton nälkä. Mikäli tavoitteena on esimerkiksi lihasmassan kehittäminen tai rasvanpolton optimoiminen, sitten fiilataan tarkemmin.

 

Säännöllinen ateriarytmi on yksilöllinen ja vaatii oman kehon kuuntelua

Kuten mainittu, eräitä versioita rytmityksestä on käyttää ohjeistuksena ruokailukertoja tai kulunutta aikaa aterioiden välillä. Ruokailurytmi on kuitenkin yksilöllinen ja jollekin henkilölle riittää syödä kolme kertaa päivässä.

Nyrkkisääntönä voikin sanoa, että nälkä ei saisi muuttua mieliteoksi: tasaisin väliajoin syömisellä ehkäistään se, että puskista kiskaistaan alas esimerkiksi jotain äkkimakeaa. Äkkimakea laskee verensokeria nopeasti ja taas ollaan pisteessä, jossa on mieliteko. Ehkä jopa kiskaistaan taas huiviin jotain äkkimakeaa ja lopulta syödääkin reilusti yli tarpeen.

Kuulostaako tutulta?

Mikäli olet altis verensokerin vahvoille heilahteluille, niin saatat tarvita useampia ruokailukertoja päivässä. Sinä itse tunnet itsesi parhaiten tässä.

”Oikean” rytmin löytäminen täytyy käytännössä testata. Monen pitää se opetella.

Lisäksi annoskoolla on merkitystä. On hyvä syödä niin, että tunnet itsesi juuri ja juuri kylläiseksi, muttet ole täpötäysi tai ähkyssä.

 

Mikäli ateriarytmisi on kokonaan hukassa aloita tällä 

Mikäli ateriarytmi on aivan holtiton etkä tunnu pääsevän hommassa alkuun, niin seuraava suositus on sinulle. Aika perinteinen, joka ei välttämättä toimi kaikille – joskin tasaisen aterioinnin opetteluun helppo.

Päivittäin olisi suotavaa olla kolme pääateriaa sekä pari terveellistä välipalaa, jotta verensokeri pysyisi suhteellisen tasaisena koko päivän.

 

Tällöin päivittäiset ruokailut menisivät kutakuinkin näin:

  • Aamupala
  • Välipala 1
  • Lounas
  • Välipala 2
  • Illallinen

 

Mikäli ateriarytmisi tarvitsee vain pikkuviilausta jatka tällä

Moni meistä taas hanskaa suht tasaisen ateriarytmin. Tällöin ateriat koitetaan koostaa niin, että jaksaa mahdollisimman pitkälle ilman nälkää. Tämä kaikki edellyttää laadukasta ja puhdasta ruokaa ja edellyttää syömiseltä sopivia kerta-annoksia.

 

Pari vinkkiä tähän:

  • Nyrkkisääntönä: puolet energiasta on syöty, kun puolet hereilläoloajasta on takana
  • Syö, kun uusi nälkä vasta pikkuhiljaa heräilee – ei silloin, kun se jo myrskyää vatsanpohjassa

 

Säännöllisestä ateriarytmistä on apua yleisvirkeydentilaan ja painonhallintaan

Lyhyesti ja ytimekkäästi ruokailurytmin säännöllisyydestä on seuraavia hyötyjä:

  • Tukee painonhallintaa, koska vähentää napostelua, pitää verensokerin tasaisena ja hillitsee nälän tunnetta
  • Edistää rasvanpolttoa säästämällä lihasmassaa
  • Edesauttaa jaksamista ja keskittymiskykyä
  • Hallinnan tunne omasta syömisestä lisääntyy

 

Lapsena opeteltu säännöllinen ateriarytmi helpottaa ateriarytmin löytymistä aikuisiällä.

Yhä moni tuppaa ajattelemaan, että skippaamalla ruokailut laihtuu. Onhan se kuitenkin selvää, että jos on seitsemän-kahdeksan tuntia syömättä pitkin päivää, niin verensokeri laskee huimasti. Tällöin nälkä yltyy niin, että omasta syömisestä katoaa todella helposti hallinta.

Ja mikäs olisikaan helpompaa, kuin äkillisessä mielijohteessa hujauttaa suuhun jotain äkkimakeaa?

 

Vuorotyöläisen ateriarytmi pohjautuu suunnitelmallisuuteen

Vaihteleva vuorokausirytmi on melkoinen haaste elimistölle ja tuo omat haasteensa syömiseen, liikuntamahdollisuuksiin ja painonhallintaan.

Jo univajeen takia syömisen hallinta saattaa hankaloitua: väsyneenä ruokahalua lisäävien hormonien eritys kasvaa, jolloin houkutukset vetävät puoleensa ja tulee helposti syötyä ohi suun.

Opettele tunnistamaan ja erottamaan aito nälkä mieliteosta.

Kiinnitä huomiota syömisiisi: valitse hyvälaatuisia ja pitkäkestoisia hiilihydraatteja eli sellaisia, jotka eivät nosta verensokeria supernopeasti ylös ja joita ruoansulatuksen pitää vähän työstää.

 

Pitkäkestoisen hiilihydraatteja ovat esimerkiksi:

  • Täysjyväviljat (tumma pasta ja riisi, puuro, speltti*)
  • Kasvikset, juurekset, palkokasvit, linssit
  • Marjat
  • Jotkin hedelmät (ei kaikki sokerisimmat, esim. ananas, banaani, mango)

 

Satsaa siis eväisiin, vaikka se tuntuu työläältä. Keitä kananmunat, riisit ja muut keitettävät ruoat valmiiksi töihin otettavaksi edellisenä päivänä. Voit myös keittää joskus vaikka täysjyväpastaa vähän isomman satsin ja laittaa pieniin annospusseihin pakkaseen.

*Otin speltin yheksi esimerkiksi tähän, vaikka se ei sovi esim. keliaakikoille. Keliakialiiton sivuilta löytyy listaus tuotteista, jotka eivät sovellu keliaakikon ruokavalioon.

 

Onko aamupala pakko syödä?

”Aamupala on päivän tärkein ateria.”

Vai onko? Aamupalan tärkeydestä puhutaan paljon, mutta joillakin henkilöillä se ei vain toimi.

Mielestäni ei kannata väkisin syödä aamupalaa, sillä horror-juttuja on kuullut siitä, kuinka aamupala tuleekin saman tien ylös. 😉

Aamulla voi tyytyä juomaan kupin kahvia (mieluiten tietenkin ensimmäisenä herättyä iso lasillinen vettä), ja ottaa työpaikalle hedelmän, aamupalaleivän tai puuroannospussin & raejuuston mukaan. Syöt sitten vain vähän myöhemmin heräämisen jälkeen, no problemo.

Jos tulee kiljuva nälkä ennen lounasaikaa, voi syödä pienen välipalan.

 

Lihottaako iltasyöminen?

Moni pelkää syödä illalla, sillä legenda kertoo sen lihottavan.

Lihomisessa ja laihtumisessa ei loppupeleissä ole niin väliä, mihin vuorokaudenaikaan energiaa tulee. Tätä tärkeämpää on se, kuinka paljon energiaa vuorokauden aikana tulee.

Aina välttämättä edes vuorokausitasolla energiansaannin tarkasteleminen ei ole kannattavaa, vaan hommaa tulisi enemmänkin tarkastella viikkotasolla. Pelkkä energiansaanti ei luonnollisesti ratkaise, sillä mm. arkiaktiivisuus, treeniaktiivisuus ja treenin intensiteetti, työn luonne ja laatu sekä geneettiset tekijät ratkaisevat.

Itse veikkaan iltasyömisen ”lihottavan” juuri päivän ateriarytmin puuttumisen vuoksi. Illalla kiljuva nälkä saa meidät lopulta syömään yli tarpeen.

Lisäksi iltanapostelu vaikuttaa: joskus illalla tulee telkkaria katsellessa rankan päivän jälkeen vähän naposteltua ja taas koppaan kertyy energiaa vähän yli tarpeen tai kulutuksen.

On hyvä muistaa vielä se, että mikäli treenaamisesi on iltapainotteinen on päinvastoin tärkeää huolehtia riittävästä energiansaannista illalla. Ihan jo palautumisen takia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että illat jumpataan hullun lailla, jotta ”illalla voi sitten syödä”. Näitäkin tapauksia näkee. Treenaamisen ei tulisi olla oikeutus syömiselle!

Syöminen toimii edellytyksenä treenin optimoimiselle ja siitä palautumiselle – sen ei tule olla palkinto suorituksesta.

 

Artikkelin luettuasi mitä ajattelet omasta ateriarytmistäsi? Kuinka hyödyllinen artikkeli sinulle on? Kommentoi ja jaa artikkelia!

 

Reippaita ruokailuja,

– Kipa


1.12.2016

Minkälaiset ovat ravitsemussuositukset maailmalla ja kuinka samanlaisia ne ovat?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

54

 

Mitä ravitsemussuositukset ovat?

Mielenkiintosta lukea ravitsemussuosituksista maa- tai paikkakohtaisesti. Käytän artikkelissani referointia Syö hyvää -sivuston artikkelia ”Ravitsemussuosituksia maailmalta”.

Eri maiden ravitsemussuositukset muistuttavat pääperiaatteiltaan hyvin paljon toisiaan, sillä ihmisen ravintoaineiden tarpeesta ja terveyttä edistävän ruokavalion koostumuksesta vallitsee vahva yhteisymmärrys maailmanlaajuisesti.

Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana.

Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä.

Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa.

 

Ravintoaineille voidaan esittää kolme ravitsemuksellista viitearvoa:

  • Ravintoaineen pienin tarve on se vähimmäismäärä, joka estää puutteen. Sitä vastaava määrä ravintoainetta ei kuitenkaan riitä ylläpitämään hyvää terveyttä ja ravitsemustilaa. Lisäksi yksittäisillä henkilöillä voi esiintyä puutosoireita.
  • Ravintoaineen keskimääräinen tarve kuvaa ravintoaineen määrää, joka vastaa väestön tai väestöryhmän keskimääräistä tarvetta.
  • Suositeltavaa saantia vastaava määrä ravintoainetta puolestaan tyydyttää ravinnon tarpeen ja ylläpitää hyvän ravitsemustilan lähes kaikilla terveillä ihmisillä.

 

Eri maiden suosituksissa esitetään joko kaikki kolme arvoa kuten pohjoismaisissa suosituksissa tai vain suositeltava saanti, kuten Suomessa.

Tarkkojen ravintoaineiden viitearvojen lisäksi useimpien maiden kansallisiin suosituksiin sisältyy myös ns. ruokasuosituksia (Food Based Dietary Guidelines). Ne kertovat, minkälaisilla käytännön ruokavalinnoilla suositusten viitearvot saadaan toteutumaan. Niissä on otettu huomioon kunkin maan väestön ruokatottumukset, elintarviketarjonta ja kansallisen ruokakulttuurin erityispiirteet.

 

Ravitsemussuosituksia maailmalta

Syö hyvää -sivuston artikkelissa on vertailtu kahdeksan eri maan ravitsemussuosituksia. Lähinnä suositusten tiivistelmiä ja pääseikkoja, jotka ravitsemussuosituksista nousevat esiin.

Ensinnäkin ruokakulttuuri vaikuttaa:

  • Kukin Pohjoismaa tekee omat ravitsemussuosituksensa, vaikka alun tieteellinen selvitystyö tehdäänkin yhdessä.
  • Syy, miksi esimerkiksi joidenkin maiden suosituksissa ei puhuta juurikaan viljoista, johtuu todennäköisesti siitä, että kyseisessä maassa tai alueella lisukkeena käytetään perinteisesti tärkkelyspitoisia juureksia eikä niinkään viljoja
  • Viljoista ei siis tarkoituksella olla puhumatta siksi, että viljat olisivat kyseisissä maissa pannassa, vaan paikallisia juureksia halutaan suosia ruokakulttuurillisista ja kenties taloudellisista syistä.
  •  Suomessa taas suositellaan marjoja, joita ei ole kovin usein mainittu muiden kuin Pohjoismaiden suosituksissa.

 

Eri maiden suosituksilla on hyvin paljon yhteistä:

  • Monipuolisiin ruokavalintoihin sekä runsaaseen ja päivittäiseen kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön kannustetaan.
  • Ruoan laatu on tärkeää: täysjyväviljoja ja kasvi- ja kalarasvoja tulisi suosia ja käyttää maltillisesti eläinperäisiä rasvoja.
  • Sokeria ja suolaa suositellaan vähennettäväksi lähes kaikissa suosituksissa.
  • Yhtenäistä on alkoholin käytön kohtuukäyttöön kannustaminen.

 

Lihan syönnin vähentäminen ei näy varsinaisesti muualla kuin Pohjoismaissa, mutta syynä lienee se, että nämä ovat joukon uusimmat suositukset.

Muissakin suosituksissa kannustetaan suosimaan kasvikunnan tuotteita ja monissa mainitaan erikseen palkoviljat lisättävien ja suositeltavien ruokien joukossa.

Brasilialaiset ja ranskalaiset ravitsemussuositukset kannustavat kriittisyyteen ruokamainoksia kohtaan
Tähän yhdyn itsekin, täydellisesti. Mainosviesti on kuin viestit sosiaalisessa mediassa: ne ovat filtteröitävissä ja väritettävissä eikä kaikkea tule välttämättä sanoneeksi todellisuudesta. 😉 Valittua viestintää siis.
Ranskalaisissa suosituksissa kannustetaan huomiomaan mitä tuotteesta ei sanota. Tuotetta voidaan mainostaa runsaskalsiumisena, mutta jätetään sanomatta, että se on myös runsassokerinen.
Right on! Miettikääpä esimerkiksi tätä tuotetta (pahoittelut, menee vähän off topic eikä mitään henkilökohtaista Valiota kohtaan):
"Valio Eila® Laktoositon jogurtti 150 g rasvaton mustikka-vadelma on täysin laktoositon kevyt vaihtoehto myös kaikkein herkimmille laktoosi-intoleranteille." Lähde: Valio

”Valio Eila® Laktoositon jogurtti 150 g rasvaton mustikka-vadelma on täysin laktoositon kevyt vaihtoehto myös kaikkein herkimmille laktoosi-intoleranteille.” Lähde: Valio

 

Tuotteen esittelyssä, joka on suoraan verkkosivuilta, tuodaan esille rasvaton ja keveys. Mutta ei sitä, että tuotteen ainesosaluettelossa jo toisena aineena on sokeri. Sokereita 100 g:ssa tuotetta on huimat 13%.

Japanilaiset ravitsemussuositukset ovat riemastuttavan kokonaisvaltaiset
Ohessa poimintoja japanilaisten ravintosuosituksista. Nämä ovat aikas ihania. 🙂
  • Syö herkullisia ja terveellisiä aterioita, jotka tekevät hyvää mielellesi ja kehollesi.
  • Nauti keskustelusta perheesi tai muiden ihmisten kanssa ruokapöydän ääressä ja osallistu ruoanvalmistamiseen.
  • Nauti luonnon monimuotoisuudesta ja vaihtuvista vuodenajoista syömällä paikallisesti tuotettuja sesonginmukaisia ruokia, ja nauttimalla vuodenaikaan sopivia juhlaruokia.
  • Ole valmis kokeilemaan uusia ruokia ja ruokalajeja.
  •  Hyvä terveys on välttämätöntä kauneudelle. Älä yritä pudottaa liikaa painoa.
Sosiaalisuus on huomioitu osana hyvää syömistä, sillä suosituksissa kannustetaan syömään yhdessä ja puhumaan ruokavaliosta perheen ja ystävien kanssa.  Suositukset henkivät rentoa maalaisjärkisyyttä.

Ravitsemuslaadullisesti japanilaiset suositukset ovat tuttua: paljon kasviksia, hedelmiä, kalaa, viljatuotteita sekä vähän sokeria ja suolaa.

Maitoannokset ovat aasialaisissa suosituksissa pienemmät, sillä esimerkiksi japanilaisissa suosituksissa kalsiumin lähteeksi suositellaan toki maitoa, mutta myös vihreitä ja/tai keltaisia kasviksia, papuja ja pikkukaloja (tässä järjestyksessä).

Maitoa kuitenkin nautitaan ja esimerkiksi Intiassa kasvissyöjät ovat useimmiten lakto-vegetaristeja ja jogurtti ja tuorejuusto täydentävät pääosin kasvisvoittoista ateriaa.

 

Tähdätään terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen, ylipainon ehkäisemiseen – otetaan kantaa myös alipainoon 

Suurimmassa osassa ravitsemussuosituksista otetaan kantaa ylipainoisuuden vähentämiseksi, mutta japanilaisissa otetaan kantaa alipainoisuuteenkin.

Myös Ranskan suosituksiin on kirjattu tavoitteeksi vähentää alipainoisuutta ja vajaaravitsemusta.

Tämä on mielestäni hieno juttu, sillä hyvä terveys ei automaattisesti tarkoita hoikkuutta ja hoikkuus ei automaattisesti tarkoita terveyttä.

 

Summa summarum ruoasta tulee saada terveyttä ja hyvinvointia hyvällä omallatunnolla! <3 Ja muuten, täältä löydät suomalaiset ravitsemussuositukset, jotka on päivitetty viimeksi vuonna 2014.

Seuraavaksi mielessäni on käsitellä juuri sinulle oman ateriarytmisi löytämistä.

 

Terveydeksi, ystävät!

– Kipa


123
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020