TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
firstbeat hyvinvointianalyysi
8.11.2018

PARANNA JAKSAMISTASI – TILAA FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI!

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Jaksaminen, Liikunta, Ravinto, Stressi, Uni, Valmennus, Yleinen hyvinvointi

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI JAKSAMISESI TUEKSI

 

Firstbeat hyvinvointianalyysin avulla pystytään luotettavasti seuraamaan elimistön kuormituksen ja levon tasapainoa. Stressiä ja voimavaroja analysoidaan mittauksen jälkeisestä raportista, jonka avulla saadaan selville esiintyykö vuorokauden aikana riittävästi palautumista ja kuinka elimistön voimavarat palautuvat unen aikana.

Joskus ihmisen omat tuntemukset eivät ole linjassa todellisuuden kanssa: yksi tärkeimmistä analyysin tavoitteista on auttaa löytämään jokaiselle parhaiten soveltuvat tavat hallita stressiä, liikkua oikein, antaa tietoa unen laadusta ja riittävyydestä sekä edesauttaa palautumista arjen ja työn askareista.

 

 

firstbeat hyvinvointianalyysi

 

MITTAUKSELLA SAAT LUOTETTAVAA TIETOA HYVINVOINTIISI VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

 

Ympärivuorokautinen analyysi osoittaa hyvinvointiasi tukevat tai kuluttavat elämäntavat sekä auttaa löytämään syyt kuormittuneisuutesi tai heikon palautumisesi taustalla.

 

Mittauksella avulla saat selville, mitkä tekijät omassa elämässäsi olennaisesti vaikuttavat hyvinvointiisi:

  • Näet onko unesi määrä ja laatu riittävää
  • Palaudutko riittävästi
  • Saat tietoa stressin ja palautumisen tasapainosta
  • Selvität fyysisen aktiivisuutesi vaikutukset terveyteesi ja onko fyysinen aktiivisuutesi terveyden kannalta riittävää
  • Saat yksilöidyt ohjeet hyvinvointisi kehittämiseksi

 

 

Firstbeat-hyvinvointianalyysi auttaa löytämään keinot hyvinvoinnin rakentamiseen yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Se voi tarkoittaa:

  • Unen laadun parantamista
  • Unen määrän lisäämistä
  • Stressitekijöiden vähentämistä
  • Lisää palauttavien hetkien löytämistä arjen tai työn keskellä
  • Liikunnan lisäämistä
  • Voimavaroja kerryttävien tekijöiden tunnistamista

 

 

firstbeat hyvinvointianalyysi

HYVINVOINTIANALYYSIN TOTEUTTAMINEN

  • Aloitusjakso. Saat ohjeet Bodyguard 2-mittalaitteen tilaamiseen ja käyttöön sekä ohjeistuksen päiväkirjan ja taustatietojen täyttämiseen.
  • Mittausjakso. Kolme päivää kestävä mittausjakso sisältää kaksi työpäivää ja yhden vapaapäivän. Mittaus aloitetaan heti aamusta ja lopetetaan kolmen päivän jälkeen aamulla.
  • Mittarin palautus. Tilattaessa mittaria saat mittarinlähetyksen mukana palautuskuoren, jolla palautat mittarin helposti ja kätevästi postitse.
  • Hyvinvointianalyysin palautetilaisuus. Saat henkilökohtaisen hyvinvointiraporttisi sähköpostiin. Palaute sekä toimenpidesuositukset hyvinvointisi parantamiseksi käydään joko henkilökohtaisessa tapaamisessa tai puhelimitse. Palautteen kesto on noin 60 min.
  • Jatkotoimenpiteet. Halutessasi voit liittää valmennusjakson hyvinvointitavoitteidesi pohjalta. Valmennukseen voidaan liittää henkilökohtaista liikunta- tai ravintovalmennusta hyvinvointisi parantamiseksi.
  • Seurantamittaus. Mittaus voidaan sopia 6-8 kuukauden päähän. Seurantamittauksen avulla näet kuinka elämäntapamuutokset ovat vaikuttaneet hyvinvointiisi.

 

 

firstbeat hyvinvointianalyysi

 

 

Firstbeat Hyvinvointianalyysin hinta:

Hyvinvointianalyysin hinta henkilökohtaisella palautteella (60 min.) on 159 euroa (sis. alv 24%). Palaute voidaan antaa joko puhelimitse tai henkilökohtaisessa tapaamisessa.

 

Valmennusta analyysin ohelle hyvinvointisi tueksi:

Hyvinvointianalyysin tueksi on mahdollista liittää yksilöllistä liikunta- tai ravintovalmennusta.

 

  • Firstbeat Hyvinvointianalyysi + liikuntavalmennus. Liikunta suunnitellaan tarpeesi ja tavoitteesi mukaan joko liikuntasuunnitelma tukemaan palautumistasi, jaksamistasi tai kuntosi kehittämistä tai saliohjelma. Valmennuksen hinta on 269 € (sis. alv 24%).
  • Firstbeat Hyvinvointianalyysi + ravintovalmennus. Ravinto, ateriarytmit ja ruokavalion koostaminen suunnitellaan tarpeesi ja tavoitteesi mukaan joko tukemaanm painonhallintaa tai painonpudotusta, jaksamista ja vastustuskykyä tai yleistä hyvinvointia ja terveyttä. Valmennuksen hinta 249 € (sis. alv 24%).

 

Tilaa valmennus yhteystietolomakkeella.

 

Hyvinvointianalyysit, valmennukset ja luennot myös ryhmille – kysy lisää!

 

hyvinvointiluennot

Kira (Coachingkira) Tiivola: Terveysvalmentaja, työhyvinvointivalmentaja sekä hyvinvointivaikuttaja & -luennoitsija Helsingissä.


kehonhuolto
1.10.2017

Kehonhuolto | 5 vinkkiä tehokkaaseen rullailuun

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Liikunta, Yleinen hyvinvointi

Kevyet jalat rullailemalla

Minulle itselleni toimivat parhaiten rullaus ja venyttely kehonhuollossa. Kehonhuollossa pätevät mielestäni samat asiat, kuin ruokavaliossa ja liikunnassakin: monipuolisuus kunniaan.

Rullalla olen itse saanut pahimmat jumit kaikkein parhaiten pois. Ihan perusrulla oli sikajees, kunnes törmäsin rullaan, jossa on vibraa! Hurraa, mikä keksintö!

 

kehonhuolto

 

Rullailuun uutta vibaa värinärullalla

Rullaus on syvähieronnan kaltainen käsittely, jonka voi kätevästi toteuttaa kotioloissa, salilla tai jumppaa ennen/treenin jälkeen. Lisäksi toimiakseen se ei vie liikaa aikaa.

Kuten syvähieronnassa, niin myös putkirullauksessa voi saavuttaa nopeasti tuntuvia tuloksia.

Rullaus rentouttaa lihasta tuottamalla ensin painetta lihakseen. Oikein tehtynä putkirullaus toimii jopa halpana vaihtoehtona hieronnalle – vaikkakaan rullalla ei päästä yhtä tarkasti eri kulmista syvälle lihakseen tai lihaksien kiinnityskohtiin kuten hieronnassa.

Entä sitten värinä, mitä lisäarvoa siitä on?

Itselläni on käytössä Gymstickin Tratac Vibration Roller ja Tratac Active värinäpallo.

Värinä tarjoaa lisää hankausta lihaskalvolle ja aktivoi hermostoa. Viimeiseksi mainitusta seikasta, eli hermoston aktivoimisesta, on ilmeisesti tehty jo tutkimuksiakin, mutta niistä valitettavasti minulla ei ole tarkempaa tietoa.

Tuotteet on asetettu sammumaan automaattisesti 10 minuutin käytön jälkeen, joten ei paniikkia, että vahingossakaan vetäisit homman överiksi.

Värinää on useaa eri tasoa. Värinäpallossa tasoja on kolme (matala, tehokas ja intensiivinen taso) ja putkirullassa on neljä tasoa (hyvin matala, matala, matala + rytminen värinätaajuus ja tehokas).

Kannattaa aloittaa pienimmällä värinätaajuudella ja lisätä tehoa pikkuhiljaa kehon tottuessa värinään.

 

kehonhuolto

 

Voit lukea lisää fiiliksiäni värinärullasta ja värinäpallosta nykyisestä Coachingkira-blogistani FitFashionissa.

 

5 vinkkiä tehokkaaseen rullailuun

 1. Aloita maltilla ja kuulostele kroppaasi

Jos et ole aikaisemmin rullaillut, niin aloita mieluummin liian pienellä paineella, kuin runnot liian kovaa. Tottumaton lihaskudos voi tulla mustelmille ja paikat voivat olla muutaman päivän kipeät. Tämä ei sinällään ole vakava asia, mutta liiallinen kipu ja siihen liittyvät jatkoepämukavuudet harvoin motivoivat jatkamaan rullausta.

 

2. Rullaa lihasta, älä niveliä tai luita

Hyvä nyrkkisääntö on, että rullaile vain lihasta. Luille ja nivelille rullailu ei tee gutaa eikä ole edes järkevää, joten rullaile vain ns. kehon pehmeitä osia.

 

 3. Kovan treenin jälkeen vältä voimakasta rullausta

Vaikka voikin tuntua hyvältä ajatukselta rullailla takomon lailla juuri kovaa treenatut lihakset, niin mieluummin jätä takomatta. Jos treeni on ollut kova, niin lihaksissa on vielä verta. Tämän lisäksi saattaa olla myös mikrovaurioita.

Kova rullaus voi tässä tapauksessa tehdä enemmän tuhoa, kuin tuoda hyötyä. Sen sijaan voit rullailla kevyesti, vähän sellaista silottelua heti treenin jälkeen. Se edesauttaa palautumista.

Joskus on ihan ok avata paikkoja oikeasti kunnon paineella – etenkin, jos olet tottunut rullailija. Kovalla paineella rullaillussa lihaksessa tunnet kuumotusta heti rullailun jälkeen. Tällaisissa tapauksissa kannattaa kovaa treeniä välttää seuraavat 24 tuntia.

 

kehonhuolto

Värinäpallon jälkeen on niskassa ja selässä kyllä kieltämättä vetreä olo.

 

 4. Rullaa aina sydäntä kohti

Kun rullailet jalkoja ja käsiä, niin tämä on hyvä muistaa. Lähinnä siksi, että verta kudoksista sydämeen kuljettavat laskimot ovat aika pinnassa. Lisää siis rullauspainetta kohti sydäntä mennessä ja siitä poispäin vähennä painetta.

 

 5. ”No pain no gain” -ajattelu ei toimi

Viimeisimpänä haluan muistuttaa tässäkin asiassa siitä, että enemmän ei aina ole enemmän.
Oikealla paineella ja oikeaan tarkoitukseen rullaus rentouttaa lihasta. Liian kova ja liiaksi kipeää tekevä rullaus voi aiheuttaa lihakseen myös tulehdusreaktion – saatat jopa seuraavana aamuna herätä flunssaisena.

Kun kudokset aistivat niiden sitokykyyn nähden liian kovaa painetta, niin keho saattaa lähettää alueelle tulehdusreaktion. Tämä johtuu siitä, että sympaattinen hermosto aktivoituu ja keho kääntää itsensä taistele tai pakene -moodiin.

 

kehonhuolto

Kun rintarangan saa auki, niin mikään ei ole siistimpää. 😀

 

Jos haluat käydä tutustumassa Gymstickin valikoimaan, niin kaikki Gymstickin pilatesrullat & rollerit löydät täältä ja heidän koko tuotevalikoimansa täältä.

 

Lisäksi:

Värinärulla

Värinäpallo

 

 

Ihanaa syksyä kaikille, muistakaa huoltaa kehoanne! <3
x Kipa

 

 


coachingkira-blogi
30.5.2017

Blogiuutisia | Terveysblogi hiljenee, Coachingkira-blogi jatkaa

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Terveysblogi kiittää lukijoitaan <3

Ensimmäisenä haluan sanoa ison kiitoksen blogia lukeneille. Ilman teitä tämä homma olisi merkityksetöntä ja tylsää. Kiitos!

Olen paljon puhunut stressistä ja stressinhallinnasta, voimavarojen kohdentamisesta, ajan ja voimavarojen säästämisestä sekä unesta ja palautumisesta. Nämä kaikki liittyvät olennaisesti kaikkeen, ja stressaantuneelle ihmiselle on usein haastavaa kohdentaa tai säästää voimavarojaan. Lisäksi unen määrä ja laatu saattavat stressaantuneella kärsiä. Toisaalta kaikki edellä mainitut saattavat myös johtaa stressiin. 🙂

Coachingkira-blogi

Isojen asioiden äärellä. 😉

 

Saan olla superkiitollinen jo tähänastisesta matkasta. Aloitin terveysblogin vuonna 2012 ja vuonna 2015 se listattiin top-10 suosituimpien terveysblogien listalle (Nämä ovat Suomen kymmenen seuratuinta terveysblogia). Kiitos siis siitä! <3

Terveysblogin Facebook-sivusto aukesi pian itse blogin jälkeen ja tänä päivänä siellä on melkein 3000 seuraajaa. Nöyrä olo. <3

 

Coachingkira-blogi

Voimavarojen kohdentaminen | Coachingkira-blogi jatkaa tästä eteenpäin

Huh. Mietin tätä päätöstä pitkään. En halua luopua ”lapsestani”. Olen sjoittanut tähän niin paljon tunnetta, aikaa ja rahaakin, että on haikeanvaikeaa päästää irti. Tätä päätöstä olen kypsytellyt vuoden vaihteesta lähtien, kun aloitin tammikuussa bloggaamaan FitFashionin tallissa Coachingkira-brändilläni.

Joku voi joskus miettiä, että elänkö niin kuin opetan?

Kyllä. Minun on aika kohdentaa voimavarojani ja muokata palettia niin, että kerkiän tehdä kaikkia minulle tärkeitä asioita. Olen tunnetusti rönsyilijä ja #puuhastelija. 😀 Bloggaamisesta en halua luopua. Aion kuitenkin selkiyttää blogitoimintaa. Siksi kaksi blogiani, Terveysblogi ja Coachingkira-blogi, yhdistyvät nyt yhdeksi.

Tänne saattaa innostuessani pompsahtaa silloin tällöin jokin juttu, mutta muutoin toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi Coachingkira-blogin lukijaksi!

Lisäksi minut löytää näppärästi myös somesta eri kanavoista. Nähdään blogissa ja kentillä!

Voikaa hyvin ja IHANAA KESÄÄ!

 

<3: Kipa

 

Coachingkira-blogi FitFashionissa:

Coachingkira

*** Seuraa minua ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3


14.5.2017

Käytännön vinkit: arki ja sen pienet aktiivisuusvalinnat

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Liikunta, Yleinen hyvinvointi

Tiedättekö sen fiiliksen, kun alkaa hitusen harmittamaan, ettei treenaamaan pääse. Ei vain ole aikaa, koska päivän aikataulut ovat tiiviit. Alkukeväästä on itselläni ollut useampi tällainen päivä, sillä olen opiskellut Terveysvalmentajaksi sek Yrittäjän ammattitutkintoa samalla, kun olen tehnyt 1-3 päivää viikossa työhyvinvointivalmennuksia päivätyönä.

 

 

Ne arjen pienet ja helpot aktiivisuusvalinnat

Kun ajatellaan liikuntaa ja sen tuomia terveyshyötyjä, niin loppupeleissä  hyvin arkiset ratkaisut ovat niitä tärkeimpiä. On tärkeämpää säilyttää tasaisesti aktiivisuutta pitkin päivää, kuin olla päivällä 8-9 tuntia passiivinen ja sitten harrastaa 1-2 tuntia liikuntaa.

Joskin totta kai kaikki liikunta on kotiinpäin.

 

 

Kuulostaako seuraava joiltain osin tutulta:

Päivän aikataulut eivät millään anna myöten liikunnalle, koska aamuvarhaisella ei halua nousta (priorisoi unta) eikä iltamyöhään treenata päivän jatkeeksi (priorisoi hyvissä ajoin nukkumaan menoa). Myöskään koko päivän aikana ei saa varastettua treeneille aikaa (koska on liesussa päivän).

Mikä silloin eteen?

Tuunaus. Arjen aktiivisuustuunaus.

Et ehkä pääse varsinaisesti ”treenaamaan” (ja se ei ole vakavaa) päivän mittaan. Emme välttämättä osaakaan ajatella, mitä se treenaaminen itseasiassa onkaan. Usein ajattelemme treenaamisen olevan ihan varsinaisesti vain lenkille tai uimaan lähtemistä, salille menemistä, jumpalla käymistä jne.

 

Mutta kyllä – myös arjen aktiivisuus on treenaamista.

 

 

 

Ideoita arjen aktiivisuuden lisäämiseksi

Arjen pieniä aktiivisuusvalintoja, joita itse tällaisina kiireisinä tai ”treenittöminä” päivänä teen ovat:

  • Kävely julkisen sijaan, jolloin saat helposti arkiaktiivisuutta päivään
  • Seisominen julkisessa istumisen sijaan, jolloin saat pidennettyä lonkkia ja suoristettua selkää
  • Päkiöillenousuja odotellessa kyytiä tai seisoessa pitkiä aikoja, jolloin pohkeet vetreytyvät
  • Hissin vaihtaminen portaisiin niin ylös mennessä, kuin alastullessakin, jolloin askelia kertyy puolihuomaamatta
  • Pitkiä aikoja istuessa nouse kerran-pari tunnissa seisomaan, jotta saat suoristettua lonkat ja pyöräytettyä hartiat muutaman kerran edestä taakse
  • Päivän sisältäessä paljon istumista vie tuoli vähän pidemmälle pöydän äärestä ja nosta toisen jalan nilkka koukussa toisen polven päälle, näin saat hyvän lonkan aukaisun – tähän voi vielä lisätä alemman jalan pumppauksen: nosta tukijalan kantapäätä ilmaan kuin päkiänousussa, jolloin lonkan avaus tehostuu
  • Käytä lounastauot hyväksi ja tee 10-20 min happihyppely lounastauolla enne eväiden tai lounaan nauttimista

 

 

Mitä homma tarvitsee toimiakseen?

Kyllä näissä jonkin verran myös pitää valita tahto nähdä vähän vaivaa. Olkalaukun sijaan täytyy ottaa reppu, jottei selkä tai nska rasitu kävellessä väärällä tavalla. On myös oki huolehdittava aikatauluista ja siitä, että lähden kotoa ajoissa, jotta kerkiän määränpäähän kävellen.

Lisäksi se tarvitsee päätöksen ja oman tavoitteeni mukaisen henkisen sitoutumisen: olen päättänyt tehdä näin, sillä tiedän itselläni olevan virkeämpi, reippaampi ja hyvinvoivampi olo.

Kun valinnat ovat omasta tavoitteestasi lähteviä teet valintoja – et luopumisia. Sen sijaan, että esim. miettisit että luovut bussista ja luppoajasta kotona mieti mitä saat tilalle. Saat raikasta ilmaa, näet ja koet aamun, saat kevyen hien ja ennen kaikkea kehosi saa liikettä.

Puhumattakaan kevyen liikunnan terveyshyödyistä.

 

Tärkeintä on oma usko ja ymmärrys siitä, että sinä voit vaikuttaa. Sinulla on voima ja valta tehdä nämä valinnat, joilla hyvinvointiisi ja terveyteesi on mahdollista vaikuttaa suotuisasti. Kun näet ja sisäistät sen, teet itsellesi suotuisia valintoja. Tiedä ja luota itseesi siinä, että sinussa on se voima.

 

Mitkä ovat sinun aktiivisuuskikkasi?

Ihanaa viikonlopun odotusta kaikille!
-Kipa

 


3.5.2017

Kestävyysharjoittelu: eri syketasoilla treenaamisen hyödyt?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 1 comments /
  • Under : Liikunta, Yleinen hyvinvointi

Kestävyysharjoittelu on treenimuoto, jota moni meistää harrastaa paljon. Syyt treenata ovat yksilöllisiä: jollekin liikunta edustaa henkireikää, hyvinvointia, sosiaalisuutta ja terveyttä. Toiselle se edustaa painonpudotusta, painonhallintaa, kevyttä oloa, tunteiden käsittelyä, tyhjiön täyttämistä tai ajanvietettä.

Oli syy mikä tahansa pysähdymme yllättävän usein miettimään mitä konkreettisia vaikutuksia tekemälläni treenillä on. Tai miltä tuntuu treenata tietyllä sykealueella ja miten tietyn syketason harjoittelu vaikuttaa kehossamme.

 

 

Polar Club -ryhmäliikuntatunti

 

Ajatus käsillä olevalle infopläjäykselle lähti 7.4. pitämäni Polar Club -tunnin myötä. Polar Club -tunti on sykeohjattua ryhmäliikuntaa, jossa suurelle näytölle näytetään tunnille osallistujien sykkeet. Sen lisäksi, että sykkeet näkyvät isolla näytöllä Polar on luonut sykealueille omat värinsä, ja nämä värit löytyvät useimmista Polarin sykemittareista sekä tietokoneelle ja älypuhelimelle asennettavasta Polar Flow -sovelluksesta.

Mikä tässä koko touhussa on minun mielestäni mahtavinta on se, että huomio kiinnitetään entistä enemmän omaan treeniin ja oman kehon tuntemuksiin eri sykealueilla. Ohjasin 7.4. Esport Bristolissa sykeohjatun BodyAttack-tunnin ja fiilis oli mieletön! Kiitos vielä kaikille mukana olleille. <3

Tunnille osallistuvat saavat aivan uudenlaisen ryhmäliikuntaelämyksen treenatessaan tunnin sykeperustaisesti tunnin tavoitteen ja tarkoituksen mukaan. Lisäksi värit auttavat aivan mielettömästi hahmottamaan sitä, mitä seuraavaksi itse tulee treenissään muuttaa.

Esimerkiksi tuleeko kasvattaa treenitehoa omia liikkeitään tai ponnistuksiaan suurentamalla, jotta saadaan haluttu sykepiikki. Vai huomioon ottaen tunnin rakenteen tulisiko tietyssä kohtaa sittenkin itse rauhoittaa omia liikkeitään, jotta esimerkiksi tuntiin suunnitellut palauttelut toteutuvat.

Ihan sikajännää!

Ja tästä päästäänkin sitten asiaan: mitä eri kestävyysharjoittelun sykealueilla treenaaminen oikeastaan tarkoittaa?

Käyn ensin vähän yleisemmin asiaa erityisesti rasvanpolttotreenistä, sillä siihen liittyy jonkin verran myyttejä. Sen jälkeen olen koonnut listaksi Polarin värit ja niiden mukaiset sykealueet sekä sen, mitä vaikutuksia eri sykealueilla treenaamisessa on.

 

 Kestävyysharjoittelu: PK-treeni, VK-treeni ja MK-treeni

 

Olet saattanut joskus törmätä tällaisiin käsitteisiin, kuin peruskunto (PK), vauhtikestävyys (VK) ja maksimikestävyys (MK).

Miten nämä alueet määräytyvät ovat lähinnä sykkeen kautta: kaikille yllä mainituille kestävyysharjoittelun ”alueille” on määritelty suuntaa-antavasti sykealueet.

Sykealueet määräytyvät lähinnä sen mukaan, mitä elimistön energiantuottojärjestelmää treenissä käytetään: käytetäänkö rasva-aineenvaihduntaa tai hiilihydraattiaineenvaihduntaa.

 

Rasva palaa tehokkaimmin peruskuntotreenillä?

Peruskuntotreeni on kuuluisaa matalasykkeistä treeniä, jonka suurimmaksi osaksi varmaan moni tuntee käsitteellä ”rasvanpolttotreeni”.  Itseasiassa termi rasvanpolttosyke on omalla tavallaan vähän harhaanjohtava. Paristakin syystä:

 

 1. Rasva palaa, kun energian kulutus on suurempi kuin mitä saat ravinnostasi.

Silloin keho paikkaa energiavajeen ”polttamalla rasvaa”.

 2. Jotta elimistö ”polttaa rasvaa” siihen päästään kahdella ”kikalla”:

a) Nostetaan energiankulutusta liikkumalla enemmän.

b) Vähennetään energian saantia syömällä vähemmän energiapitoisia ruokia.

 

Rasvanpolttosykkeessä ajatus on se, että rasvaa palaa suhteellisesti enemmän kuin muita energianlähteitä. Treenataan siis sellaisella sykealueella, jossa energiantuottojärjestelmänä on rasva-aineenvaihdunta.

On kuitenkin hyvä huomata, että miltein aina absoluuttiset määrät jäävät pienemmiksi kuin harjoittelussa, jossa rasvaa kulutetaan suhteellisesti vähemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun kävelet reippaasti kulutat suhteellisesti enemmän rasvaa, kuin vaikka pelaamalla sählyä tai käymällä BodyAttackissa. Kuitenkin kokonaisenergiankulutus BodyAttack-tunnilla on oletettavasti (jopa kolme kertaa) suurempi, kuin tunnin kävelylenkillä. Käytetyn rasvan määrä myös suurempi.

Lisäksi mitä rasvanpolttotreeniin tulee, niin rasvanpolttotreenin tulee kestää ainakin 60 minuuttia, jotta rasva todella alkaa palamaan.

 

Miten lasketaan maksimisyke?

Kestävyysharjoittelu tapahtuu tietyllä osuudella maksimisykkeestäsi. Maksimisyke on korkein mahdollinen sykkeesi maksimaalisessa eli tappiin asti vedetyssä rasituksessa.

 

On muutama tapa, miten voit laskennallisesti selvittää maksimisykkeesi:

 

a) 220 – ikä

b) 205 – 0,5 * ikä

 

Tarkan maksimisykkeen saat selville asiantuntijan suorittaman testin avulla testilaboratioriossa, kuten pyöräergometrillä tai tehtynä juoksumatolla.

Joissain Polarin mittareissa on arvioitu maksimisyke -toiminto*. Tällöin voit tehdä Polar Kuntotestin ja käyttää annettua tulosta arvioituna maksimisykkeenäsi.

 

 

Kestävyysharjoittelun osa-alueet ja sykerajat

Seuraavaksi perehdytään kestävyysharjoittelun osa-alueisiin. Voit laskea itsellesi konkreettiset sykealueet sen jälkeen, kun olet edellisten laskukaavojen avulla laskenut maksimisykkeesi. Sykealueet auttavat sinua tavoitteellistamaan harjoitteluasi. Treenin on hyvä olla vaihtelevaa, kehittävää ja nousujohteista, jolloin sykkeiden seuranta antaa välillä vähän uutta puhtia tekemisiisi.

Mikäli Polarin värikartta on sinulle uusi tuttavuus tai vähän oudompi ominaisuus ranteessasi, niin sulkeissa on vielä Polarin sykemittarin väri kyseiselle sykealueelle.

 

PK-TREENI, syke 100-120, teho 50-60 % maksimisykkeestä (harmaa/valkoinen)

PK-TREENI, syke 120-140, teho 60-70 % maksimisykkeestä (turkoosi)

  • Harjoittelusta 70-80 % on hyvä olla peruskuntotreeniä, sillä se on terveysliikunnan perustaso: hyvän kunnon ja vastustuskykymme perusta
  • Keho käyttää energiantuottojärjestelmänä rasva-aineenvaihduntaa, eli rasva-aineenvaihdunta tehostuu
  • Tunne: erittäin kevyt (harmaa/valkoinen) – kevyt (turkoosi)

 

Hyödyt:

  • Sydämen koko kasvaa, eli sydämen iskutilavuus ja minuuttitilavuus kasvaa
  • Alentaa verenpainetta
  • Verenkierto paranee, veren kyky kuljettaa happea kasvaa
  • Suorituskyky nousee, hiusverisuonisto lisääntyy
  • Edistää palautumista
  • Nostaa maitohapon sietokynnystä
  • Vaikuttaa suotuisasti veren kolesteroliarvoihin: LDL-kolesteroli laskee, HDL-kolesteroli nousee
  • Parantaa kehon rasvaprosenttia ja auttaa painonhallinnassa
  • Vähentää (usein) ahdistuneisuutta ja stressiä, kohottaa mielialaa ja itsetuntoa
  • Kehittää fyysistä toimintakykyä

 

VK-TREENI, syke 140-160, teho 70-85 % maksimisykkeestä (vihreä)

  • Harjoittelusta 10 % hyvä olla vauhtikestävyystreeniä
  • Aerobinen kynnys on juuri ylittynyt eli lihaksiin on alkanut kertyä lihaksia väsyttävää maitohappoa
  • Tunne keskiraskas

 

Hyödyt:

  • Parantaa suorituskykyä: keho oppii toimimaan kovemmassa vauhdissa pidempiä aikoja eli kehon kestää aiempaa kovempaa vauhtia pidempään väsymättä
  • Totuttaa kehon kestämään maitohappoja ja poistamaan niitä lihaksista suorituksen aikana

 

MK-TREENI, syke 160-180, teho 85-90 % maksimisykkeestä (keltainen/oranssi)

MK-TREENI, syke 180-200, teho 90-100 % maksimisykkeestä (punainen)

  • Harjoittelusta 5 % olisi hyvä olla maksimikuntotreeniä
  • Anaerobinen kynnys on ylittynyt, väsymys tuntuu treenatessa
  • On erittäin kuormittavaa keholla ja hidastaa palautumista
  • Heikentää akuutisti vastustuskykyä
  • Tunne: raskas (keltainen/oranssi) – erittäin raskas (punainen)

 

Hyödyt:

  • Keho oppii sietämään maitohappoja
  • Tehostaa solujen hapenkäyttöä
  • Parantaa maksimaalista hapenottokykyä

 

Liika treeni on liikaa

Meillä on usein taipumus treenata liian kovaa ja liian suuria määriä. Olemme helposti taipuvaisia ajattelemaan, että ”more is more”. On hyvä huomata, että kehitystä ei tapahdu, jos jatkuvasti harjoittelee liian kovaa.

Lähinnä siksi, että suoritusteho laskee henkilön ja kehon ylirasittuessa. Keho alkaa oireilemaan ja tulee erilaisia, jopa pitkäaikaisia tai kroonisia, kremppoja. Saattaa jopa käydä niin, että henkilö alkaa sairastumaan jatkuvasti flunssaan tai nukkumaan heikkolaatuisia unia. Pitkittyneenä tilana tämän voi ymmärtää olevan erittäin epäsuotuisa tila.

On siis hyvin tärkeää, että joskus pitää palauttelupäiviä tai kevennettyjä harjoittelujaksoja.

Seuraavan Polar Club BodyAttackin pidän Esport Bristolissa 19.5. klo 16.35 ja olen ihan fiiliksissä. Odotan innolla! <3

Energistä viikkoa kaikille ja hyviä treenejä!

 – Kipa

* Tällä hetkellä Polarin mittareissa M400, V800, H7 ja H10 on sykesensorilla Beat-sovelluksen kautta ostettaessa erikseen kuntotestimahdollisuus. Lisäksi A360, M200 ja M600 -mittareilla on mahdollista suorittaa kuntotesti, mikäli omistat sykesensorin (sykevyön). Toiminto tulossa myös M430-mittariin.


20.4.2017

Terveyden edistäminen, osa 1: mistä koostuu fyysinen terveys

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Terveyden edistäminen on monen tekijän summa. Mitä terveys oikeastaan on ja mistä tekijöistä terveys muodostuu? Päätin purkaa tässä blogautuksessa terveyden osatekijöitä ja omia ajatuksiani niistä.

Miksi?

Oikeastaan siksi, että kirjoituksessa esiin nostetut asiat ovat aiheita, joita itseäni kiinnostaa todella paljon. Meillä on tietoa enemmän, kuin koskaan. Meillä on työkaluja huoltaa ja kehittää terveyttämme enemmän, kuin koskaan. Siltikin terveydessämme on paljon vielä edistettävää. Missä tällä hetkellä mennään? Luvassa vähän painavampaa asiaa terveydestä.

 

Aloitetaan aiheella fyysinen terveys. Terveyttä on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, joista kahta viimeiseksi mainittua käsitellään seuraavissa osioissa.

 

 

Mitä on fyysinen terveys?

Fyysinen terveys tarkoittaa lähinnä hyvää kuntoa. Hyvä kunto koostuu sellaisista tekijöistä, kuin ruumiillinen kunto, ihmiskehon eri elimistöjen moitteeton toiminta ja kunto sekä pituuskasvu ja paino.

Joskus saatetaan ajatella, että terveyden vastakohta on sairaus. Näin ei kuitenkaan ole, sillä terveys ei tarkoita sairauden puuttumista. On lisäksi täysin mahdollista, että terveydentilamme voi vaihdella päivän aikana: aamulla herätessä tunnet voivasi hyvin ja iltapäivää vasten tunne saattaa heiketä tai kääntyä vastakkaiseen suuntaan.

Koska ihminen on ns. psyko-fyysinen olento, niin on osattava tarkastella myös kriittisesti terveyttä koskevaa viestintää: meillä ihmisillä on taipumusta nostaa aika ajoin jokin yksi tietty asia ylös ”pahana”, ”epäterveellisenä” tai ”ei-suotavana”.

Milloin syynissä ovat olleet rasvat, milloin hiilihydraatit, joskus sokeri. Tämänlainen keskustelu on toki hienoa ja parhaimmillaan lisää tietoa ja tietämystä terveellisten elintapojen pohjaksi.

Tosiasiassa asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä terveys ei ole niin yksinkertainen: on osattava arvioida terveyden toteutumista nimenomaan omassa elämäntilanteessasi ja ympäristössäsi. Se mikä toiselle tuo terveyttä ei välttämättä toiselle tarkoita samaa asiaa.

Esimerkiksi joku henkilö pystyy treenaamaan 4 kertaa viikossa, jollakin toisella arki tulee vastaan ja realistisempaa omia voimavarojaan ajatellen on treenata edes 2 kertaa viikossa – muutoin homma syö terveyttä aiheuttamalla stressiä ja riittämättömyyden tunnetta. Myös hiilihydraattien sietokyky on eri ihmisillä erilainen.

 

Liikunta ja fyysinen terveys: missä Suomi menee nyt?

Liikunta liitetään meillä vahvasti fyysiseen terveyteen nykypäivänä. Omalla tavallaan se on upea juttu, mikäli se motivoi yhä laajempaa ihmisjoukkoa liikunnan pariin.

Nykypäivänä yhteiskunnassa on ollut ristiriitainen kehityssuunta: yhtäällä luodaan yhä tarkemmin yhdestä paikasta toiseen meitä vieviä liikuntamekanismeja, kuten auto ja julkisen liikenteen kehittyminen ja kehittäminen. Toisaalla vaatimus lisätä terveyttä edistävää liikuntaa arkiaktiivisuuden yhä vähentyessä on kasvanut.

Mitä tämä kehityssuunta on aiheuttanut on se, että me ihmiset olemme luoneet keinotekoisempia tapoja liikkuja – ja näille keinotekoisille liikuntamuodoille on annettu valtaa ja arvotusta aivan käsittämättömän vahvalla tavalla.

On luotu tapoja, joilla liikuntaa mennään harrastamaan johonkin paikkaan. Tämä yhä aiheuttaa sen, että terveysliikunta, so. arkiliikunta, on yhä vähentynyt. Miksi arkiliikuntaa edes harrastaisi, kun jo menee jonnekin harrastamaan liikuntaa?

Toki kaikki liikkuminen on kotiinpäin, aamen. Mutta toisaalla haasteeksi tulee se, että voimmeko tosiasiassa paremmin? Onko meidän perusterveytemme nousussa, entä fyysinen kuntomme? Toisaalta onko keinotekoinen liikuntamuoto (keinotekoisella tässä siis käsitetään ei-arkiliikuntaa, kuten kuntosali, jumpat, uinti, golf, tennis, jalkapallo jne.) edistänyt kokonaishyvinvointiamme ja kuinka paljon?

Liikunta tuntuu polarisoituneen: yhtäällä ne jotka treenaa, treenaavat paljon. Toisaalla ne, jotka eivät treenaa suuria määriä koittavat pysyä perässä ja välistä jopa stressaantuvat, koska ”pitäisi treenata enemmän”.

 

Uni ja fyysinen terveys: nukumme liian vähän

Nykyään tiedetään unen merkityksestä terveyteen ja uneen tiedetään olevan terveyden kannalta erittäin perusteltua panostaa. Siltikin yli miljoona suomalaista kärsivät unettomuudesta tilapäisenä tai pitkittyneenä.  Kun vuonna 2012 suomalaiset nukkuivat arkisinkin yli 8 tuntia, tuoreen Väsykyselyn mukaan nykyään unta kertyy alle 7 tuntia yössä.

Väsykyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta herää lähes joka aamu väsyneenä. Vain 4 prosenttia nousee sängystä ylös pirteänä.

 

Missä siis vika?

 

Ravinto ja fyysinen terveys: elintapasairaudet kasvussa

Hyvä ravinto ylläpitää terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Erityisesti nykypäivänä ravinnon merkitystä terveystasolla korostetaan aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä: Suomen Diabetesliiton mukaan tyypin 2 eli aikuistyypin diabeetikoita on Suomessa tiedossa noin 300 000. Lisäksi noin 150 000 sairastaa diabetesta tietämättään.

Erittäin ajankohtaista onkin ravinnon ja fyysisen aktiivisuuden keskeinen merkitys voimakkaasti yleistyvien lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.

 

Terveys on 40-prosenttisesti elämäntapoja. Elintavat kuten ravinto ja liikunta ovat terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn kannalta avainasemassa, sillä terveellisellä ravinnolla ja riittävällä fyysisellä aktiivisuudella voidaan tehokkaasti ehkäistä monia sairauksia ja samalla lisätä toimintakykyä ja parantaa koettua terveyttä.

Ja kuten on huomattu, fyysisen aktiivisuuden – ja nimenomaan arkiaktiivisuuden – vähentyminen näkyy terveydessä: toki yleisesti elintapasairauksina, mutta myös suomalaisten lihavuutena.

Lihavuus on kansanterveydellisenä ongelmana kasvanut nopeasti parin viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa. Ja tähän on vaikuttanut etenkin arkiliikunnan vähentyminen. Mikä meidän Suomen Sosiaali- ja Terveysministeriötä erityisesti arkiaktiivisuuden vähenemisessä huolestuttaa on se, että vähäinen fyysinen aktiivisuus on yleistä kaikissa ikäryhmissä, ja se on lisääntymässä erityisesti lasten ja nuorten parissa.

 

 

Miksi emme aina elä terveellisesti?

Koska terveyden edistämisessä on kyse on arvoihin perustuvasta tavoitteellisesta toiminnasta, on meillä kaikilla onnistumisen avaimet oman terveytemme ja hyvinvointimme aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.

On totta, että meille on annettu myös erilainen lähtötilanne itse kullekin tähän elämään. Terveyttä on kuitenkin myös kykyä selviytyä arjesta sairaudesta huolimatta, sillä terveys on ennen kaikkea toimintakykyä. Toki terveys on myös perusturvallisuutta, johon vaikuttavat jo mainittujen tekijöiden lisäksi koulutus, työpaikka ja ansiot.

Lisäksi geenit vaikuttavat aina jonkin verran, sillä terveydestä noin 30 % tulee perimästä. Lisäksi ympäristön ja sosiaalisten suhteiden vaikutus terveyteen on 20 % terveyshuollon vaikutuksen ollessa 10 % (Sitra).

Terveysarvo on vain yksi ihmisten monista arvoista, kun pohdimme tai tarkastelemme erilaisia käyttäytymismalleja.

Lähtökohtaisesti me ihmiset olemme hyviä aloittamaan käyttäytymään terveellisesti silloin, kun meitä kohtaa jokin kriisi, sairaus tai muu toimintakyvyn muutos. Käytännössä silloin sisäistämme terveysvalinnoissa olevan jotain perää. Motivoituneena pysyminen edellyttää, että terveistä elintavoista ja valinnoista juurtuu tapa elää.

Käytännössä terveyden edistämiseen tarvitaan liikkumattomuuden ehkäisyä eli arkiliikuntaa. Arkiliikunta lukeutuu niin sanottuun kestävyysliikuntaan: reipasta liikuntaa, jossa hengästyy lievästi ja sitä tehdään vähintään 10 minuuttia yhtäjaksoisesti. UKK-Instituutin sivulla http://www.ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi/ voit käydä laskemassa  kertyykö sinulle riittävästi viikoittaista liikuntaa.

UKK-Instituutin liikuntapiirakan mukaan on hyvä harrastaa kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa. Tämän voi paloitella esimerkiksi 30 minuutiksi kerrallaan viitenä päivänä viikossa. Tai vastaavasti voi harrastaa raskasta liikuntaa vähintään 1,5 tuntia viikossa, esimerkiksi jaettuna kolmeen liikuntakertaan. Lisäksi suositellaan lihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää harjoittelua vähintään kahdesti viikossa.

Lisäksi terveyden edistämiseen tarvitaan vähemmän istumista työpaikoilla ja televisioruudun ääressä. Yllä olevasta UKK-Instituutin laskurista voit laskea myös, miten paljon istumista sinulle kertyy yhden päivän aikana.

Terveyden kannalta perusteltua on nousta seisomaan 20-30 minuutin välein noin 1,5 minuutiksi kerrallaan ja liikkua pientä käyskentelyliikuntaa. Sen jälkeen voi taas jatkaa hommia istuen. 6-8 tuntia istumista on vielä ok, kunhan se ei ole koko aikaa samassa ja epäsuotuisassa asennossa.

Ravitsemus on toki ”selkiö” silloin, kun puhutaan terveyden edistämisestä. Mutta jossain määrin selkiö on myös se, että monissa tapauksissa voimme ravitsemustamme vielä huomattavasti kehittää.

Energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, proteiini ja rasva. Välttämättömien ravintoaineiden saannin ja monipuolisuuden turvaamiseksi kannattaa huolehtia, että  ruokavalion perusasiat ovat kunnossa ja että kaikessa on kohtuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päivän aloittaa riittävän ravitseva aamupala, lounaalla ja illallisella noudatetaan lautasmallia ja päivään sisältyy sinun arkirytmiäsi ja –aktiivisuuttasi palveleva määrä välipaloja jaksamisesi tueksi. Kuituja on hyvä sisällyttää ruokavalioon 25-35 g per päivä.

Nautintoaineet, kuten alkoholi ja tupakka – näistä ei varmaankaan tarvitse paljoa sanoa, sillä o yksinään tupakan aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa keskimäärin 5000-6000 ihmistä joka vuosi. Tupakan savussa on 4000 erilaista ainetta. Näistä noin 50 on syöpää aiheuttavia, esimerkkinä terva, kadmium, nitrosoamiinit ja bentsopyreeni. Jokainen polttamatta jätetty tupakka on siis kotiinpäin.

Alkoholilla ei ole tutkitusti minkään sortin terveysvaikutuksia, vaikka toisin on joskus väitetty.

 

 

Mielenterveyttä tarkastellaan seuraavassa osiossa, jossa aiheena on psyykkinen terveys.

 

Kolmannessa osiossa tarkastellaan sosiaalista terveyttä.

 

Näitä odotellessa: mitkä ovat sellaisia asioita, joista sinulla syntyi ideoita ja ajatuksia omalla kohdallasi? On hyvä huomata, että aina ei välttämättä juuri sinun kohdallasi kyse ole suoraan terveyden edistämisestä, sillä moni asia sinulla saattaa olla jo kohdillaan ja hyvä niin.

 

Pitäkäämme itsestämme huolta, hyvää viikonlopun odotusta!

<3 Kipa

 

 

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu


25.3.2017

Uni ja palautuminen – mikä on oikea määrä unta ja lepoa ja millainen uni on hyvää, jotta pysyy terveenä ja kunnossa?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Tänä päivänä palautuminen, stressin hallinta ja uni puhuttavat enemmän, kuin koskaan. Miksi?

Onko se siitä, että nykyisen elämänrytmimme on todettu uuvuttavan meitä?

Vai onko se siitä, että tiedämme miten asioita ja elämää olisi optimaalisinta suorittaa tai elää, jolloin väsymme tavoitellessamme täydellisyyttä?

Vai onko se kuitenkin siitä, että digiaikaan astumisen myötä nukumme entistä heikompaa ja pinnallisempaa sekä kestoltaan lyhyempää yöunta läträillessämme mobiililaitteita pitkälle yöhön?

Todennäköisesti homma piilee näissä kaikissa – ja paljon muussakin. Laadukas uni ja riittävä palautuminen ovat monen tekijän summa, jota on tarkasteltava aina yksilöllisesti selvittäen mm. ihmisen elämäntilanne ja -rytmi, elintavat, geeniperimä ja lapsuudessa opitut nukkumistavat, temperamentti, ravinto sekä aktiivisuus.

 

Suurimmalle osalle ihmisistä 6–9 tuntia on hyvä määrä, jolla pysyy päivän virkeänä.

 

Mikä on oikea määrä unta?

Tavallisimmin uniaika on 7–8 tuntia.

Suurimmalle osalle ihmisistä 6–9 tuntia on erihyvä. Vain viisi prosenttia pärjää alle 6 tunnilla, ja toiset viisi prosenttia tarvitsee unta yli 9 tuntia yössä.

Voidaan sanoa, että unen laatu on ollut riittävää, kun (teknisesti määriteltynä) siinä on ollut 4–5 unisykliä (kestoltaan 90-100 min) ja yksi unisykli on sisältänyt kaikkia seuraavia erilaisia vaiheita:

– kevyttä unta (torkahdus + tajuttomuus, osuus unen määrästä n. 55%)
– syvää unta (palautuminen, muistin kehitys, osuus unen määrästä 25%)
– REM-unta (vilkeuni, eli unennäkö, osuus unen määrästä 20%)

Hyvän unen merkki on mm. se, että nukahtaa puolessa tunnissa ja vaikka havahtuisi yöllä saa unta nopeasti uudelleen.

Jos on virkeä päivällä, on todennäköisesti nukkunut hyvin.

Meillä on kaikilla oma luontainen unentarpeemme.

 

Mistä unettomuus johtuu? 

Tyypillisimmät uniongelmien syyt ovat stressi, huoli, ylivirittynyt kehon tila tai positiivinen muutos.

Luontaisesti hyvin touhukkaat ihmiset saattavat kehonsa helposti ylivireystilaan, jolloin unta voi olla vaikea saada. Työstressi, taloushuolet, huoli tulevaisuudesta sekä haasteet & murheet sosiaalisissa suhteissa valvottavat helposti.

Toisaalta uniongelman voi laukaista myös positiiviset tapahtumat. Esimerkiksi vastarakastuneen ihmisen unensaanti voi heiketä: rakastuneena unentarve vähenee, koska keho on hormonimyrskyssä ja lisämunuaiset pumppaavat kehoon kortisolia.

 

Onko heräily yöllä pahasta?

On ookoo joskus heräillä yöllä: yksittäisiä huonoja öitä tulee kaikille, joten ihan pienistä ei kannata säikähtää.

Jos lamppu ei heti sammu tai yöllä herää kesken unien ei kannata panikoida: nousee vain sängystä ylös, lukee kirjaa tai katsoo telkkaria sen aikaa, että uni taas maistuu.

Mikäli unensaantiin auttaa Netflixin avaaminen, niin siitä vain: kaikille eivät hengitysharjoitukset ja meditaatio sovi.

Tärkeintä on, ettet ala stressaamaan unensaantia ja vatvomaan sitä liikaa.

Unen laatua heikentävät esimerkiksi alkoholi, liian tuhti illallinen tai iltapala, myöhäinen raskas liikunta, liian myöhään nautittu kofeiiniannos, tupakoinnista saatava nikotiinin suuri määrä (pienet määrät yleensä rentouttavat) sekä valoisa, rauhaton ja liian lämmin uniympäristö.

Olet levännyt tarpeeksi, kun herään virkeänä ja päivän aikana ei tule droppia.

 

Mistä tietää, onko levännyt tarpeeksi? 

Siitä, että aamulla herää virkeänä ja ettei iltapäivällä tule väsynotkahdusta.

Mikäli aamulla herätessäsi ensimmäinen ajatuksesi on painua takaisin punkkaan väsymyksen vuoksi, sinun on käytettävä jatkuvasti piristeitä pysyäksesi virkeänä päivisin tai olet toistuvasti päiväunien tarpeessa olet levännyt liian vähän.

”Normijaksamiseen” ei kuulu jatkuva nuupahtaminen päivän mittaan.

Mikäli vuorokausirytmisi on mennyt sekaisin tai sinulla on unihäiriöitä saattaa palautumisesi olla heikentynyt.

Lisäksi unenlaatua heikentävät esimerkiksi liiallinen jatkuva liikkuminen sekä siihen liittyvä alipalautuminen. Myös kehon käyminen kierroksilla sekä liian vähäinen hiilihydraattien nauttiminen heikentävät palautumista ja unenlaatua.

Jotta palautumiseen jäisi aikaa, liikuntaa ei tule harrastaa joka päivä. Arkiaktiivisuus ja arkiaskareet ovat asia erikseen: lepo ei tarkoita laakereilla levyttämistä, vaan ennemminkin aktiivista lepoa. Joka päivä kannattaa liikkua hyötyliikuntaa ja hyvin kevyttä liikuntaa, esimerkiksi kävelyä.

Rentoa viikonloppua, ystävät! Lepäilemisiin! 🙂
❤:Kipa

 

Tekstin kuvat: Veera Kurittu <3


8.3.2017

Saisitko FODMAP-ruokavaliosta apua vatsavaivoihisi?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 1 comments /
  • Under : Ravinto, Yleinen hyvinvointi

Jostain syystä olen viime aikoina saanut paljon tiedustelua FODMAP-ruokavaliosta nykyisiltä personal training –asiakkailtani ja tutuiltani. Mistä FODMAPissa on kyse ja kannattaako sitä kokeilla?

 

Mikäli suolistosi oireilee, kannattaa toki kokeilla FODMAP-ruokavaliota

 

FODMAP on ruokavalio, jolla suuri osa suolisto-oireista on saatu rauhoittumaan. Toki kannattaa aina konsultoida haastavissa tapauksissa lääkäriä ja testata mahdollinen keliakia tai laktoosi-intoleranssi osaavissa käsissä. FODMAP on kuitenkin yllättävän helppo keino kokeilla, josko suolisto rauhoittuisi kotikonstein.

On syytä muistaa, että FODMAP-ruokavaliohoito ei ole laihdutusmenetelmä, vaan ruokavalion tavoitteena on helpottaa epämukavia vatsaoireita tai kipuja. On myös hyvä huomata, että esimerkiksi vähäinen aktiivisuus, epäsäännöllinen tai epäterveellinen ruokailu tai stressi voivat yhtälailla aiheuttaa vatsaoireita. Istumatyö tai pitkiä aikoja paikoillaan istuminen painaa myös suolistoa kasaan ja haittaa ruoansulatusta.

FODMAP-ruokavaliossa vältetään syömästä huonosti imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä. Nämä yhdisteet fermentoituvat ( = käyvät) paksusuolessa, jolloin oireina voi olla turvotusta, ripulointia ja ilmavaivoja. Nämä ovat ärtyvälle suolelle ominaisia oireita. Joillain taas suolen bakteeristo on sellainen, että pääasiallinen haitta on ummetus.

Mainituille huonosti imeytyville hiilihydraateilla ominaista on siis se, että ne ovat resistenttejä meidän ruoansulatusentsyymeille eivätkä ne lainkaan sula mahalaukussa tai ohutsuolessa. Ne kulkeutuvat suoraan paksusuoleen käymään ja pörisemään. 😉

 

FODMAP-ruokavalio tuo omat haasteensa esim. ulkona ravintolassa syömiseen, muttei ole mahdoton.

 

Auttavatko maitohappobakteerit?

 

Ne saattavat joillakin osalla auttaa hitusen hillitsemään joitain oireista. Kannattaa kuitenkin kuikuilla tuoteselosteita, sillä joissain maitohappobakteerivalmisteissa käytetään prebioottina inuliinia tai oligosakkarideja, jotka ovat omiaan aiheuttamaan tai lisäämään oireita

 

Mitä ovat FODMAPit?

 

Fermentable Oligo-, Di and Monosacchaides And Polyols eli fermentoituvat oligo-, di- ja monosakkaridit sekä polyolit. Suomeksi tämä tarkoittaa:

 

  • Fruktaaneja: Fruktaani eli oligofruktoosi tai frukto-oligosakkaridi, jotka luetaan kuiduiksi. Enimmäkseen fruktaaneja on sipulissa, vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Lisäksi fruktaaneja on leivissä, makaroneissa ja couscousissa.

Esimerkiksi inuliini on fruktaani. Inuliini koostuu hedelmäsokerista. Fruktaanit ovat ihmiselle muutoin terveellisiä ja turvallisia prebiootteja (myös äidinmaito sisältää fruktaaneja), joten joihinkin elintarvikkeisiin ja proteiinipatukoihin lisätään inuliinia prebioottisena kuituna.

  • Raffinoosi: Toiselta nimeltään melitoosi tai gossipoosi ja kuuluu oligosakkarideihin. Raffinoosia on luonnostaan monissa kasveissa ja ruokavaliossa sitä saadaan mm. kaaleista, soijasta, pavuista, parsasta sekä täysjyväviljoista.
  • Fruktoosi (hedelmäsokeri): Sokeri, jota esiintyy kaikissa hedelmissä, marjoissa ja hunajassa. Fruktoosi ei ole FODMAPissa ihan niin mustavalkoinen: fruktoosi itsessään imeytyy kyllä, kunhan sen kaverina on myös glukoosia. Fruktoosia ei saisi kuitenkaan olla ylimääräistä, kuten esimerkiksi vesimelonissa, omenoissa, päärynöissä, mangossa sekä hunajassa.
  • Laktoosi (maitosokeri): Nisäkkäiden maidossa esiintyvä sokeri. Äidinmaidossa laktoosia on noin 7% ja lehmänmaidossa noin 5 %. Laktoosia on maidon lisäksi normilaktoosisissa juustoissa, piimässä, jogurteissa, rahkoissa, viilissä sekä jäätelössä.
  • Galakto-oligosakkaridit: Toiselta nimeltään galaktaanit. Näitä on esimerkiksi sienissä, palkokasveissa, pavuissa ja linsseissä.
  • Polyolit eli sokerialkoholit: Polyoleja käytetään paljon makeutusaineina, ja niitä ovat esimerksi ksylitoli, mannitoli ja maltitoli. Näitä löytyy mm. purukumeista, sokerittomista karkeista ja pastilleista, sokerittomista kekseistä ja suklaasta sekä proteiinipatukoista. Myös omenoissa ja päärynöissä on polyoleja.

 

Mitä FODMAP-ruokavaliossa syödään?

 

FODMAP-ruokavalio ei ole täysin ehdoton. On syytä muistaa, että monet FODMAPissa ”vältettävät” ruoat ja ruoka-aineet ovat myös hyvin terveellisiä ja sisältävät useimmiten hyvin kuituja. Kannattaakin testailla erilaisten ruoka-aineiden soveltuvuus itselleen, joten jonnin verran kärsivällisyyttähän tuo vaatii päästä oireilevasta vatsasta ja suolistosta eroon.

Kaikkia ruoka-aineita siis ei tarvitse välttämättä karsia. ”Testailuun” kannattaa varata 4-6 viikkoa aikaa todetaksesi onko tämä ruokavalio sinulle ja suolistollesi. <3

 

VILJATUOTTEET

  • Kaura
  • Maissi (ei sovi välttämättä kaikille)
  • Riisi, villiriisi
  • (Tattari)

 

Kannattaa kokeilla, sopiiko sinulle:

  • Speltti
  • Teff
  • Kvinoa
  • Tattari

 

KASVIKSET

  • Tomaatti
  • Kurkku
  • Lehtisalaatit
  • Kesäkurpitsa
  • Porkkana
  • Peruna
  • Paprika
  • Pinaatti
  • Palsternakka
  • Nauris
  • Lanttu
  • Munakoiso
  • Oliivit
  • Idut
  • Bambun versot
  • Vesikastanja
  • Ruohosipuli sekä kevät- ja kesäsipulin vihreä osa
  • Persilja
  • Keittobanaani
  • Vihreät leikkopavut

 

Kannattaa kokeilla, sopiiko sinulle:

  • Punajuuri
  • Kukkakaalia, parsakaali sekä ruusukaali
  • Bataatti
  • Fenkoli
  • Kurpitsa
  • Varsiselleri
  • Herneet

 

HEDELMÄT

  • Banaani
  • Viinirypäle
  • Sitrushedelmät, kuten appelsiini, mandariini, greippi, sitruuna sekä lime
  • Ananas
  • Kiivi
  • Passionhedelmä
  • Hunajameloni, cantaloupe-meloni
  • Papaija
  • Karambola
  • Raparperi

 

Kannattaa kokeilla, sopiiko sinulle (pieniä määriä kerrallaan):

  • Taatel
  • Kirsikka
  • Avokado

 

MARJAT

  • Mansikka
  • Mustikat

 

Kannattaa kokeilla, sopiiko sinulle:

  • Karpalo
  • Tyrni

Marjoja kannattaa syödä pieniä määriä kerrallaan.

 

MAITOTUOTTEET

  • Laktoosittomat maitotuotteet
  • Kypsytetyt juustot

 

Mikäli maitotuotteet eivät kuulu ruokavalioosi, kokeile seuraavista valmistettuja maito- ja jogurttivalmisteita:

  • Kaura
  • Soija
  • Riisi

 

PÄHKINÄT JA SIEMENET

  • Kaikki muut paitsi pistaasi- ja cashew-pähkinät

Muista myös muut hyvälaatuiset rasvat, kuten öljyt.

 

Mistä FODMAPilla saadaan proteiineja? 

 

Sekaravintoa syövä, valitse näistä:

  • Liha
  • (Rasvainen) kala
  • Kana, kalkkuna
  • Kananmuna

 

Tai kasvisruokailijat voivat valita näistä:

  • Tofu ja tempeh (sopivat tähän ruokavalioon valmistusprosessinsa vuoksi)
  • Quorn (sieniproteiinivalmiste)

 

Sokerittomassa suklaassa on usein mm. maltitolia ja mannitolia makeutusaineena, jotka aiheuttavat helposti vatsaoireita.

Missä ruoka-aineissa siis on FODMAPeja?

 

Nyt on listattu ”mitä kannattaa syödä” –listaus, niin tässä vielä summauksena listaus ruoka-aineista, joista saattaa herkkävatsaiselle ilmaantua oireita:

  • Vehnä, ohra, ruis
  • Luumu, nektariini, persikka (kivelliset hedelmät )
  • Vesimeloni, päärynä, omena, mango
  • Kuivatut hedelmät, etenkin rusinat
  • Palkokasvit, herneet
  • Pistaasi- ja cashewpähkinät, maapähkinä
  • Sipulit, valkosipuli
  • Kaalit, kukkakaali, parsakaali, tankoparsa
  • Artisokka
  • Fenkoli,
  • Sienet
  • Useimmat kevyttuotteet
  • Sokerittomat purukumit, pastillit, lääkkeet
  • Fruktoosi, hunaja, hedelmäsokeri, siirapit
  • Limsat ja muut hiilihapolliset juomat
  • Tavalliset maitotuotteet
  • Prebiootit, joita käytetään terveysvaikutteisissa jogurteissa

 

Summa summarum

 

Pitkä pätkä tekstiä, mutta toivottavasti listaukset auttavat hahmottamaan FODMAP-kenttää vähäsen. 🙂

Itse muistan aikoinaan kuullessani FODMAPista olin ihan pihalla. Mitä ihmettä nämä ovat ja mitä siis tulisi välttää ja mitä syödä?! 😀 Onneksi hommaan pääsee pienellä tutustumisella kiinni, joskin keittiön puolella ja ulkona syödessä homma vaatii alussa vähän pinnaa.

Mutta worth to try, jos oireita on!

Kuten aina terveys- ja hyvinvointiasioissa kannattaa tässäkin olla positiivisella tavalla kiinnostunut ja utelias oman kehonsa suhtautumisesta ruokaan. Itseltään ei kannata vaatia kaikkea osaamista heti ja nyt. Lisäksi on hyvä katsoa tarvittaessa ruokavaliota tarkemmin kouluttautuneen ammattilaisen kanssa, jos vähääkään homma epäilyttää. <3

Nautinnollisia ruokailuhetkiä!
<3 Kipa


27.2.2017

Onko lepäämisen ja palautumisen taito tärkein taito tulevaisuudessa?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Ei ole ensimmäinen kerta, kun kirjoitan aiheesta. Eikä varmastikaan viimeinen. 😀

Mietin, että missä kohtaa aktiivisuutemme alkoi edetä siihen pisteeseen, että kovimmat puuhastelijat painaa yli äyräiden osan jäädessä kotisohville. Tämä on tietenkin hyvin kärjistetysti sanottu, mutta erittäin tuttu ilmiö. Lisäksi tuntuu, että liikunta on polarisoitunut: joko liikutaan liikaa (tai vääristä syistä/väärällä tavalla = liian kovaa) tai sitten sitä ei harrasteta laisinkaan.

Oletko huomannut saman?

THL:n teettämän kyselyn mukaan, jossa kartoitettiin suomalaisten työikäisten terveyskäyttäytymistä, vuonna 2014 miehistä 54 % ja naisista 60 % kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa.

Tiesitkö, että työikäisistä suomalaisista vain yksi kymmenestä harrastaa kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua edes kansallisten suositusten mukaisen määrän?

Kansallisten suositusten mukaan joka viikko tulisi olla vähintään 2,5 tuntia reipasta kävelyä, pyöräilyä tai muuta kuntoliikuntaa. Lisäksi kahteen otteeseen lihaskuntoa kehittävää liikuntaa, kuten kuntosalia.

Mielenkiintoista on, että elintason noustessa suomalaiset ovat jämähtäneet paikalleen. Lisäksi istumatyö on lisääntynyt huimasti. Runsas istuminen lisää useita elintapasairauksia ja jopa kuolemanriskiä. Kuulostaako dramaattiselta? Se on. 😀

 

6-8 tuntia istumista per päivä on vielä ok

Käyn tällä hetkellä Terveysvalmentajan koulutusta, ja viime viikonloppuna aiheena oli terveysliikunta. Siellä korostettiin, että 6-8 tuntia istumista päivässä on ok (kunhan nousee 20-30 minuutin välein istumaan 1,5 minuutiksi!) eikä vielä aiheuta istumisen aiheuttamia terveyshaittoja. Sitä ylittävä istumisen määrä päivässä ei ole ok.

 

 

Tarvitseeko nimenomaan liikuntaa lisätä, jotta elää terveellisesti?

Liikunnasta on tullut tavoiteltava arvo. Juttelen usein asiakkaani kanssa siitä, että heidän mielestään heidän tulisi liikkua enemmän. Mutta sali ei ole se oma juttu, jumpilla ei tykkää käydä ja juoksu ei innosta. Nämä ovat usein istumatyötä tekeviä henkilöitä, jotka istuvat päivittäin noin 8 tuntia.

On toki hienoa, että liikuntaa mietitään ja siihen halutaan panostaa. Haasteelliseksi sen tekee kuitenkin se, että miellämme liikunnaksi hyvin usein kaikenlaisen ”tehokkaan” treenin tai ”kovan treenin”. Muunlainen treeni ei oikein ole treeni.

Tästä haasteellisen tekee se, että liikunta mielletäessä isoksi ponnisteluksi tai suorittamiseksi saattaa jäädä tekemättä. Ei uskalleta, koska ehkä ei jaksa. Ei toisaalta huvita, koska ei innosta tykittää. Yleensä ollaan jo valmiiksi väsyneitä ja siitäpä sitten vasta morkkis tulee, kun jättää treenit välistä!

Liikuntaa on monenlaista.

On hyvä pitää mielessään, että arkiaktiivisuus on terveyden kannalta tärkeintä liikuntaa. On aivan sama (terveyshyötyjen kannalta) jos istut kuin tatti 8-9 tuntia päivässä plus kotona muutaman tunnin ja liikut päivässä yhteensä vain tunnin. Vaikka se olisi jumppa tai sali. Sillä ei saada terveyshyötyjä eikä toisaalta pudoteta painoa.

Vastaus kysymykseen tuleeko liikuntaa lisätä, jotta elää terveellisesti on kyllä. Liikuntaa on kuitenkin kaikki se, mitä tapahtuu kunto-, jumppa-, Crossfit-, jooga- tms. salin tai juoksupolun ulkopuolella.

Aktiivisuutta on työ- ja koulumatkat, kotiaskareet, asiointi, lasten kanssa peuhaaminen, marjojen poimiminen/sienestäminen, hissin vaihtaminen portaisiin, julkisissa seisominen jne. Ne pienet arjen teot ratkaisevat.

 

Mitäs jos liikkuu liikaa?

Liika liikkuminen ja puuhastelukaan ei ole hyvä. Kuka on kuullut käsitteestä kultainen keskitie? 😀

Liikunta ja sen lisääminen tulee aina suhteuttaa siihen, millainen on arki- ja elämänrytmisi. Mikäli olet jo valmiiksi stressaantunut ei ole tarpeen tehdä kovatempoista tai korkeasykkeistä treeniä. Hermostosi ja kehosi on jo valmiiksi hälytystilassa. Sen sijaan voi olla hyvinvoinnin kannalta perusteltua panostaa matalayskkeiseen treeniin tai liikkuvuusharjoitteluun.

Avainsanaksi nousee parasympaattinen hermosto. Kun olet stressaantunut ja virittäytyneessä tilassa sympaattinen hermostosi hallitsee – ja nyt sen kierroksia pitäisi saada alas. Tällöin kannattaa panostaa liikuntaan, joka aktivoi parasympaattista hermostoa: syvävenyttelyä, rauhallista joogaa, rentoa kävelyä luonnossa, uintia jne.

Keho tunnistaa vain stressireaktiot. Se ei tunnista onko stressireaktio positiivinen vai negatiivinen: sinä itse tiedät stressaannutko hyvällä vai hajottavalla tavalla. Keholle väliä taas on stressikuormalla ja sen määrällä palautumiseen verrattuna.

Liikkua voi liikaa etenkin silloin, kun olet jo valmiiksi stressaantunut. Erityisesti voit liikkua kehosi tilaan nähden liian kovaa treeniä. Jossain vaiheessa lisätystä, erityisesti kovatehoisesta, treenistä ei ole sinulle hyötyä – päin vastoin. Mitä tästä seuraa? Alipalautuminen. Lisää stressiä. Ja pitkäaikainen toipuminen.

Aika usein saa asiakkaiden kanssa keskustella jatkuvasta väsymyksestä, uupumisen tunteista, haluttomuudesta liikkua tai olla aktiivinen, alakuloisuudesta, riittämättömyyden tunteesta ja totaalisesta uupumuksesta.

Ei kivaa.

 

Olen samaa mieltä, kuin moni alan asiantuntija tällä hetkellä:

tulevaisuudessa ratkaisee se, kuinka hyvin osaat palautua ja löytää tasapainon kaiken työn ja vapaa-ajan välille ja lisäksi tasapainon työssä sekä vapaa-ajalla. 😉

 

Miten Sinä palaudut? 😊❤️
– Kipa


27.2.2017

Askelmittari: Mtv.fi – ”Asiantuntija huolissaan askelmittarien käytöstä: Ne voivat olla jopa vaarallisia”

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Liikunta, Yleinen hyvinvointi

Ai että, kun kismittää huono journalismi – tällä kertaa jutun aiheena askelmittari.

Avauduin tässä taannoin Facebookissa. 😀 Taas on joku asiantuntija -ja varmasti pätevä työssään, sitä en sano – sanonut jotain, ja lehdissä kirjoitetaan homma auki aivan keturalleen.

Mtv:ltä huonosti uutisoitu, tärkeä asia. Lue artikkeli täältä.

 

Istuminen tappaa?

 

On aina tarkasteltava yksilöllisesti

Tietenkin on selkeää, että 10 000 askelta ei ole kaikille ideaali suositus. Se on vähän sama, kuin olettaisi kaikille olevan jalkaprässi paras jalkoja vahvistava liike. Aina on katsottava tapauskohtaisesti sitä, kenelle suositus annetaan ja mitä suositellaan.

Ymmärränhän minä toki meidänkin terveyskulttuurissa sen, että jokin ohjenuora massalle tulee antaa. Liian vähän liikuntaa ja liikettä on ihan yhtä lailla vaarallista, kuin liika liikkuminen tai väärällä tavalla liikkuminen.

Mutta että heittää homma yhden laitteen (askelmittari) kontolle – pläääh.

 

…

 

On eri asia kävellä tehokkaasti 3000 askelta, kuin tehottomasti. KYLLÄ.

Siksi täytyy aina katsoa ihmistä kokonaisvaltaisesti:

  • Minkälaista muuta kuormitusta elämässä on?
  • Minkälainen kehon-, liikkeen- tai asennon hallinta on?
  • Elämän realiteetit ja elämäntilanne jne.?

 

…näin muutamia mainitakseni.

Mutta kuinka monella terveyshuollon ammattilaisella on resursseja tähän? Harvalla.

 

Muista kyseenalaistaa lukemasi

Ihan niinkuin kaikessa (koskee myös omia Terveysblogiin kirjoittamiani juttuja) on hyvä lukea teksti a) maalaisjärjellä b) pienellä lähde- tai vastaavalla kritiikillä c) olemassa olevan, todistetun, tiedon valossa.

 

Itse lukisin uutisen niin, että suhteuttaisin askeleideni seuraamisen arkiaktiivisuuteeni PLUS sen tehokkuuteen.

Kuten sanottu, huonosti uutisoitu tärkeä asia – tuosta voi joku jopa saada käsityksen, että kävely tai arkiaktiivisuus on turhaa (vaarallista!) ja sen toteutumista ei tarvitse millään tavalla seurata tai todentaa (koska vaarallista!).

Arkiaktiivisuus on terveyden kannalta _kiistattoman_ tärkeää liikuntaa. Arkiaktiivisuutta on toki muutakin, kuin kävely: aina kokonaisuus ratkaisee ja yksilöllinen tarkastelu, mutta kyllä peruskuntoa tarvitaan pohjalle. Me ihan kaikki. Ja kävely nyt sattuu olemaan ihmiselle melkoisen luontainen tapa liikkua.

 

Ja mitä tulee aiheeseen askelmittari: hei, anna palaa vaan! Ei sen käyttöön kuole.

Kiitos, sain herneen nenästäni ulos. 😄😄

Hyviä viboja kaikille!
Kipa


1234567
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020