31.10.2017

Vapaus | Oletko vapaa tekemään tarvittavia muutoksia?

VAPAUS | ESTEIDEN PUUTTUMINEN

Olen tässä viime aikoina tehnyt itsekseni pohdintoja siitä, mitä oikeastaan on vapaus. Mitä on olla vapaa ja miltä vapaus tuntuu. Ehkä yksinkertaisimmillaan vapaus voidaan määritellä esteiden puuttumisena.

Fyysinen vapaus olisi tällöin esimerkiksi sitä, että elintilasi tai liikkumisesi ei ole rajattu. Taloudellinen vapaus esimerkiksi olisi sitä, että et ole velkaa etkä joudu laskemaan jatkuvasti ropoja. Henkinen vapaus taas voisi olla esimerkiksi sitä, että saat murrettua jonkin pääsi sisällä olevan muurin. Sellaisen, joka saisi sinut lopettamaan juuri ennen, kuin olet haluamassasi tavoitteessasi. Tai sellaisen, joka estää sinua päästämästä irti asioista, jotka eivät palvele sinun hyvinvointiasi.

 

 

vapaus

Kuva: Veera Kurittu

 

Mielestäni tärkein henkisen vapauden muoto on se, että uskot itse omiin kykyihisi ja voimavaroihisi. Et siis itse seiso oman onnesi tiellä, vaan mahdollistat itsellesi muutoksen tai tavoitteesi saavuttamisen. Osa henkistä vapautta on myös kyky unelmoida ja uskoa unelmiinsa. Kun otat vapautesi omiin käsiisi osaat päästää irti tietyistä asioista – juuri niistä, jotka eivät palvele sinun hyvinvointiasi eli vievät sinua pois päin tavoitteestasi.

 

Osaa olla itsellesi lujasti lempeä: ymmärrä, että valintoja on tehtävä
ja moni asia vaatii toimintaa. Unelmat ovat upeita, mutta ne eivät tule luoksesi sattumalta
eikä itsestään. Ei myöskään hyvinvointi.

 

VAPAUS | VAPAUS TUO MYÖS VASTUUTA

Tiedättekö mikä erityinen asia liittyy vapauteen? Vastuu. Vapaus tuo aina mukanaan vastuun. Kivuliainta vastuussa on ehkä se, että ei ole ketään, ketä osoitella syyttävällä sormella. Ei ole myöskään ketään, kenen selän taakse voisit piiloutua.

Vapaus tuo suurta vastuuta: olet itse vastuussa valinnoistasi. Jos haluat vapautta sinun tulee tehdä valintoja. Valinnat määräytyvät tavoitteesi mukaan. Joskus on niin helppo uhriutua ja ajatella, että minun oli pakko tehdä näin. Olosuhteet pakottivat. Eivät ne aina välttämättä pakota. Oma mielesi sen usein tekee.

Tiedättekö mikä myös vapaudessa on erityistä?

 

Sinun omat uskomuksesi omista mahdollisuuksistasi, kyvyistäsi tai
kykenemättömyydestäsi määrittelevat sinun elämääsi,  menestystäsi ja vapauttasi,
so. unelmien saavuttamista ja toteuttamista.

 

Sitä ei määritä koulutuksesi, tittelisi, kirjekurssit, todistukset, mitalit tai pokaalit. Tärkeintä on oma suhtautuminen itseesi, luottamus itseesi ja oma sisäinen puheesi.

 

vapaus

 

VAPAUS | OIKEANLAINEN MUUTOS VAPAUTTAA POTENTIAALISI OIKEISIIN ASIOIHIN

Käyn Mindfulness Tunnetaitovalmentajan koulutusta. Kaiken mennessä suunnitelmien mukaisesti valmistun jouluun mennessä. Saimme tälle viikolle tehtäväksi täyttää tunnepäiväkirjaa.

Tunnepäiväkirjaan kirjataan yksi tunne viikon jokaiselta päivältä. Hieno tehtävä!

Itselläni eilen oli päällimmäisenä teemana juurikin vapaus. Nimesin siihen liittyvän tunteeni ja se on vapautunut. Tein sunnuntaina vihdoin ison päätöksen, jota olen hillonnut jo pitkän aikaa. En ole osannut enkä toisaalta halunnut päästää kokonaan irti.

Tiedättekö: kun josko asiat vaikka muuttuisivat vielä hyviksi? Josko ne huonot asiat vain sulaisivat pois? Josko tilalle tulisi sittenkin puhdasta hyvää? Et halua ottaa sitä isointa askelta, koska pidät kiinni ajatuksesta ”ehkä asiat muuttuvat”. Kunnes useamman vuoden jälkeen oivallat, että eivät ne muutu.

 

Asiat eivät muutu itsestään. Muutosta ei voi vain odottaa tapahtuvaksi.
Muutos tulee lähteä sinusta itsestäsi.

 

Minä vihdoin päätin muuttaa asioita. Liian usein pelkäämme muutosta. Pelkäämme, että asiat eivät muutukaan mieleisiksi. Pelkäämme tuntematonta: kun emme voi sataprosenttisesti tietää mitä muutos tuo tullessaan.

 

Silloin pitää vain luottaa: luota siihen, että valintasi kantaa. Muutos on usein todella hyvä. Erityisesti silloin, kun sen tarve lähtee sydämestäsi.

 

vapaus

Kuva: Veera Kurittu

 

Muutoksen tulee tuoda sinulle toivomaasi hyvää. Päästää sinut parhaimmillaan irti sellaisesta, joka vie sinulta turhaa energiaa. Toisin sanoen muutoksen tulee vapauttaa potentiaaliasi ja energiaasi sellaiseen, joka saa sinut voimaan hyvin. Kokemaan parempaa hyvinvointia.

Elänkö oppieni mukaan? Elän. Minusta elämä on matka, jossa ainoa pysyvä asia on muutos. Hyvinvointi on jatkuvia valintoja, hyvinvointi on muuttuvaa. Myös minun tulee tehdä valintoja. Myös minun tulee ottaa vastuuta. Ennen kaikkea minun tulee ottaa vastuuta itsestäni.

Niin sinunkin, rakas ystäväni.

Sinunkin tulee tutkailla tunteitasi ja kohdata sisimpäsi. Miksi? Jotta sinä pystyisit tekemään sen muutoksen, jonka tarvitset juuri tähän hetkeen.

 

Rauhaa päivääsi,
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Iltasyöminen | Miksi ”palkintona” rentoutumiseen on usein syöminen?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 

 

 

 

27.10.2017

Positiivinen ajattelu | Elänkö itse oppieni mukaan?

POSITIIVINEN AJATTELU | SUURIA TUNTEITA

Torstaina oli raskas, mutta todella antoisa päivä työhyvinvointivalmennuksissa. Rakastan valmentajan työtä siksi, että saan tehdä ihmisten kanssa työtä – saan kohdata ihmisen. Kiitän usein asiakkaitani luottamuksesta. Kiitän heitä siitä, että hän on tullut itselleen tuntemattoman henkilön valmennukseen ja kertonut minulle kuulumisia elämästään.

Torstaina tuli keskustelua mm. elämän tarkoituksesta, työn merkityksellisyyden kokemuksesta, elämästä ja kuolemasta sekä positiivisesta ajattelusta. Suuria tunteita. <3

Olen etuoikeutettu saadessani kuulla paljon erilaisia ajatuksia ja kohdata paljon erilaisia tunteita. Ihminen on huikea olento siinä, että perustunteemme ovat universaaleja: ilo, suru, pelko ja viha. Lisäksi meitä kaikkia yhdistää halu olla ja tulla hyväksytyksi.

Tunteista mielenkiintoisen tekee se, että me koemme ne eri tavoin.

Sinun kokema tunteesi on eri, kuin minun kokema tunteeni. Siksi emme voi muuta, kuin kunnioittaa toisen tunteita ja tunnetiloja: kaikki tunteet ovat oikeita.

Viimeksi eilen juttelin asiakkaani kanssa positiivisesta ajattelusta. Hän kysyi elänkö itse oppieni mukaan. Tätä varmasti pohtii moni muukin. Onko oma elämäni laiffia, koska halihalipusipusi ja yksisarviset sekä universumin valo ja silleen?

 

 

viba

 

POSITIIVINEN AJATTELU | AVAINTEKIJÄNÄ ITSENSÄ KEHITTÄMINEN

Mun mielestä optimismin ja positiivisen ajattelun suurin muoto on itsensä kehittäminen. Itsensä kehittämistä voi löytää kaikesta ja kaikkialta. Itsensä kehittäminen tuo ajatuksen siitä, että katse kääntyy terveellä tavalla ihmiseen itseensä. Meillä on oikeus ja velvollisuus huolehtia itsestämme.

Lisäksi me kaikki olemme vastuussa siitä energiasta, jonka kuhunkin tilaan ja tilanteeseen tuomme.

Itsensä kehittäminen tuo halun kääntää vastuun ihmiselle itselleen: olenko minä toiminut tilanteeseen sopivalla tavalla? Se on mielestäni positiivisen ajattelun suurin juuri muoto siksi, koska ihminen ei vie vastuuta muille tai syytä muita omasta tilanteestaan.

Sinä itse voit valita energiasi.

Elänkö itse tämän mukaan? Kyllä. Kehitän itseäni, sillä itsensä kehittäminen vahvistaa omaa pystyvyyden tunnettani: sitä, että voin tehdä tässä elämässä vielä suuria.

 

positiivinen ajattelu

Hang in there. Joskus on vaikeaa. Paistaa se aurinko lopulta risukasaankin. <3.    Kuva: Veera Kurittu

 

POSITIIVINEN AJATTELU | EI AINA OLE KLIFFAA JA KAIKKEA EI VAAN VOI HALLITA

Kaikki ei ole aina hyvää, mutta kaikesta on aina löydettävissä jotain hyvää. Mä oikeesti ajattelen näin. Hyvään elämään kuuluvat hankaluudet ja takapakit.

Olen vielä aika nuori. Täytän marraskuussa 34 vuotta. Mielestäni se on vähän. Toisaalta jos asiaa alkaa miettimään, niin elämästäni on mitä suuremmalla todennäköisyydellä eletty yli kolmasosa.

Näin kun asiaa miettii se on aika pysäyttävää. 😀

Toisaalta olen kerinnyt kokea jo melko lailla kaikenlaista. Kaikenlaista sellaista, joka siihen hetkeen ei ole tuntunut hyvältä ja kivalta, mutta jälkeenpäin tarkasteltuna ovat olleet suuria opetuksia. Suurimmat opetukset ovag opettaneet jotain elämästä tai sitten olen oppinut jotain itsestäni.

Olen myös oppinut tarkastelemaan asioita monesta eri näkökulmasta. Lisäksi olen tehnyt sen oivalluksen, että ainoa pysyvä asia on muutos. Siksi kaikkia asioita ei vaan voi hallita, sillä lähtökohtaisesti ne eivät ole edes pysyviä. Toisaalta minun ei tarvitsekaan hallita kaikkea. Olenkin oppinut myös päästämään monesta asiasta irti.

Olen myös oppinut tunnistamaan tunteitani ja säätelemään reaktiotani niihin. Olen nimittäin ollut hyvin impulsiivinen ihminen. Olen ollut myös hyvin jyrkkä ja mielipiteeni ovat olleet joskus todella järkähtämättömiä. Nykyään osaan tunnustaa sen. 😀

Olen oppinut tietynlaista syvyyttä. Olen siitä onnellinen, sillä syvältä löytyy paljon enemmän mielenkiintoisia asioita, kuin pintapuolelta.

Nämä mainitus seikat ovat edistäneet omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiani suuresti. Hyvinvointi ei tule itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä.

 

Joten elänkö itse oppieni mukaan? Kyllä elän. 🙂

Vellonko välillä kurjuudessa? Kyllä vellon. Paistaako aurinko lopulta risukasaan? Kyllä paistaa. Onko mieleni koskaan maassa? Kyllä on.

Ilman haasteita elämässä on vaikea arvostaa tai huomata elämän kaikki hyvä.

 

POSITIIVINEN AJATTELU | ENNEN EN RIITTÄNYT ITSELLENI SELLAISENA,  KUIN OLEN

Olen vasta ”aikuisiällä” oppinut tämän seikan itsestäni ja ymmärtänyt sen, että tietynlainen temperamenttini vain on sisäänrakennettua. Se tulee ikäänkuin äidinmaidosta.

Opin 28-vuotiaana suhtautumaan itseeni inhimillisesti niinä hetkinä, kun heikkous iskee. Ennen en: syyllistin ja ruodin itseäni siitä, että en jaksa, vaan väsyn. Ajattelin epäonnistuvani, koska joskus kaipasin hidastaa. Luulin, etten riitä, koska en tee tarpeeksi – pitäisi tehdä enemmän. Totuus on se, että en riittänyt itselleni sellaisena, kuin olen.

 

 

 

Olen itse joutunut tekemään tajuttoman paljon työtä tunnistaakseni omat voimavarani ja rajani. Siksi välillä ihmettelen kuullessani, että olen välistä tekopyhä: koska elämäni ei ole koko ajan laiffia ja silti teen hyvinvointivalmennusta ja pidän hyvinvointiluentoja.

En ihmettele sitä, että joku sanoo niin. Ihmetten ennemmin sitä, kuinka kapea-alaisesti joku voi asioita ja elämää miettiä. Positiivinen ajattelu on tietoinen valinta ja se on aktiivista työtä oman hyvinvoinnin kehittämiseksi. Se vaatii rinnalleen kumppanin, nimittäin ei niin kivan.

 

 

 

Ei meidän, minun ja sinun, tarvitse olla täydellisiä. Ei positiivisen ajattelun tarvitse tarkoittaa sitä, että mitään negatiivista ei koskaan tapahdu. Mä haluan pysyä positiivisena. Mä haluan toivoa asioiden järjestyvän. Mä haluan uskoa tulevaan ja uskoa sen tuovan hyvää.

 

Mitä sanotte, tehdäänkö hyvä viikonloppu?

 

Hoplaa!
x Kipa

 

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Aamun kohtaamisia. ❤️

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 

26.10.2017

Aamun kohtaamisia. ❤️

SATEENVARJO

Odotan bussia Kampin asemalla. Lasken sateenvarjoni jalkojeni juureen ottaakseni hörpyn teikkarikupistani.

”Anteeks tippuks sulta jotain” karhean pehmeä ääni kysyi selkäni takaa.

Käännyin katsomaan taakseni ja rispaantunut mies katsoi isoilla kirkkaan sinisillä silmillään minua. Kasvot olivat ruskettuneet, hampaita harvakseltaan ja harmahtava lyhyt tukka saanut uuden tyylin elämän myllerryksessä. Rispaantunut luonnonvalkoinen kangaskassi kaulastaan roikkuen.

”Voi kiitos, laskin sen jalkojeni juureen kun otin hörppyä mukistani”, sanoin.

”Aa”, mies vastasi ihmetellen pieni hymy kasvoillaan.

”Joo, ettei jalat sitten kastu kun märkä sateenvarjo roikkuu kädestä ja kastelee sääret”, jatkoin.

 

Mies hymähti, minä hymyähdin. Kuinka lempeä ja pehmeä katse voi hänellä ollakaan näin kylmänä, pimeänä ja koleana aamuna.

”Onko sulla sateenvarjoa?”, kysyin.

”No mä en niin bruukaa käyttää”, mies vastasi, ”Kun ei sitä sitten sateella niin pitkiä lenkkejä tarvitse tehdä”, hän jatkoi.

”Mutta tarvitsisitko sä sellaisen, ettet vaan kastu?” kysyin.

”No olishan sellanen tosi kiva”, mies vastasi.

”No ota tää mun sateenvarjo. Mulla on näitä pari”, sanoin.

”Ai pari vai pari tuhatta”, mies kysyi hymyillen.

Vastasin, että kaksi. Ja annan niistä tämän toisen mielelläni hänelle. Siinä on muumikuvioita ja kaikkee.

Mies hölmistyneenä vastasi kiitoksin. Hän pohti osanneeko käyttää sitä. Näytin miten sateenvarjo toimii. Ja muistutin, että jos tuulee hänen kannattaa pitää sateenvarjoa todella lähellä vartaloa.

Erotessamme totesimme toisillemme, että sateenvarjo on hyvä olla, vaikka on sateessa paljon kaunistakin. ❤️

 

 

 

 

Meillä on aina omat polkumme kuljettavana ja kuljettuna. Emme ikinä voi tietää, mitä toinen on kokenut tai millaista hänen elämänsä on ollut. Tai tulee olemaan.

Mutta yksi asia meitä yhdistää ja se on inhimillisyys.

Kävelen sateessa työpaikalle. Astun lätäkköön. Kenkäni menevät litimäriksi, sukkani kastuvat läpi.

 

Nauran.

Sellaista se elämä vaan joskus on. 🙂

 

#inhimillinenote
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Huomenta Suomi -lähetyksen jatkoaatoksia: ”Jouluksi kuntoon!”

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

25.10.2017

Huomenta Suomi -lähetyksen jatkoaatoksia: ”Jouluksi kuntoon!”

HUOMENTA SUOMI -AAMULÄHETYS

Tänään aamu alkoi eri tavalla, kuin yleensä – jo ihan siksi, että heräsin klo 4:55 normaalin klo seiskan sijaan. Plus pääsen heti aamusta maskeeraukseen, ei huono. 😀

Huomenta Suomi -aamulähetys pärähtää joka arkiaamu klo 6:25, jossa tänään aamutiimin juontajahaastattelijoina toimivat valovoimainen Juhani Henriksson ja reipas Nina Rahkola. He haastattelivat minua ja valmentajakollegaani Vesa Vuorenmaata (Xmotion).

Aiheena oli ”Jouluksi kuntoon”. Kävimme mm. hieman läpi sitä, onko ok syy jäädä sohvalle makoilemaan kaamosväsymyksen tai työväsymyksen valtaamana ja mitä kikkoja tällaisen pimeän ajan väsymyksen selättämiseen on. Lisäksi keskustelimme siitä, onko pelkkä ulkonäkö ookoo syy lähteä tai alkaa treenaamaan.

 

huomenta suomi

Kukkuu!

 

Keskusteltiin myös siitä, mitä ajatuksia meillä Vesan kanssa on lyhytkestoisista treeneistä, kuten 10, 20 tai 30 minuutin treeneistä.

Aiheissa vilahti myös kysymys, jos kumpi kumpi pitäisi valita, salitreeni vai jumppatreeni ja mitkä ovat näiden sisäliikuntamuotojen vahvuudet ja heikkoudet.

Lähetysaikaa meille oli varattu 10 minuuttia ja aika arvattavasti kului, kuin siivillä. Olisi voinut jutella vaikka mitä ja vaikka kuinka kauan itselleen rakkaista asioista.

Aamulähetyksen jälkipuinteina laitan tänne lyhyesti vielä muutamia ajatuksiani aamun aiheista.

 

huomenta suomi

Peitä ne silmänaluset, kiitti. 😀

HUOMENTA SUOMI | ONKO (KAAMOS)VÄSYMYS OOKOO SYY JÄTTÄÄ TREENI VÄLIIN?

Ensinnäkin nykypäivän kiiretahti väsyttää. On ymmärrettävää ja inhimillistä väsyä nykypäivän tahdissa. Et siis ole väistämättä heikko tai laiska, vaan ihan totta sinulla saattaa olla myös tosi paljon puuhaa.

 

Tunnustele ja tiedosta mitkä ovat tämän hetkiset voimavarasi ja minkä tyyppiselle treenille. Pohdi myös sitä, mikä toden totta on realistista tämän hetken elämäntilannettasi ajatellen.

 

huomenta suomi

 

Tämä aihe myös liippaa mielestäni läheltä kysymystä ulkoisista ja sisäisistä motivaatiotekijöistä. Lisäksi liippaa läheltä sitä, kannattaako treenata tai treeni aloittaa puhtaasti ulkonäkösyistä.

Puhun paljon sisäisestä puheesta ja sisäisestä motivaatiosta. Sisäinen motivaatio on jotain sellaista, joka mielestäni antaa tekemisellesi todellisen merkityksen: kysy itseltäsi ”miksi teen tätä, miksi tämä on minulle tärkeää”.

 

huomenta suomi

 

Jos lähdet treenaamaan pelkästään ulkonäkösyistä taustalla on mielestäni aina jokin sisäinen motivaattori. Tällainen on esimerkiksi halu tulla hyväksyksi ja kuulua joukkoon. Ihminen on yhteisöllinen eläin ja meille on todella tärkeätä tietää ”kelpaanks mä”. Siitä hyvänä merkkinä on esimerkiksi sosiaalisen median ja nimenomaan kuvien jakamisen suosion kasvu.

Ilman muiden hyväksyntää tunnemme yksinäisyyttä, kenties jopa pelkoa. Halu tulla hyväksytyksi ja pelko ovat universaaleja tunteita, ne löytyvät meiltä kaikilta ihmisiltä.

Ja se on ookoo. #inhimillinenote

 

Siksi mielestäni on erittäin tärkeää, että myös sinä itse annat itsellesi tärkeän syyn harrastaa liikuntaa ja liikkua. Mitä liikunta tuo elämääsi: mitä haluat lisää? Miksi? Miksi syistä liikunnan aloittaminen tai harrastaminen on sinulle tärkeää?

 

Eli mitä siitä konkreettisesti saat: energiaa jaksaa töissä, arjessa, huolehtia perheestä tai harrastaa? Lisää laadukkaita elinvuosia tai laadukkaampaa unta? Jaksaa leikkiä lasten lasten kanssa? Jotain muuta, mitä?

Jos näitä syitä ei sinulta löydy ei sinulta todennäköisesti löydy syitä ostaa heijastinta hihaan ja lähteä iltapimeällä syysmyrskyyn kävelylle, kulkea työmatkoja jalan/pyörällä tai mennä salille/jumppaan.

Tällöin sinulta myös puuttuu syy tehdä hommaa pitkäjänteisesti ja saavuttaa vahvempia tuloksia.

 

huomenta suomi

 

HUOMENTA SUOMI | KEINOT SELÄTTÄÄ KAAMOSVÄSYMYS

Vesalta tuli hieno pointti siinä, että kalenteriin kannattaa raivata alaa omalle treenilleen. Olen samaa mieltä: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Luo siis itse mahdollisuuksia treenille.

Kiire on päivän sana. Jos et saa itseäsi pimeän aikana innostumaan treenaamisesta, niin miten saisit organisoitua treeniä esimerkiksi pitkin päivää? Kaikki kuntoilu on kotiinpäin: kuntoilun ei tarvitse tapahtua pitkissä pätkissä eikä sen ei tarvitse kestää tuntia tai kahta.

Miten voisit sisällyttää aktiivisuutta pitkin päivää, erityisesti ehkä valoisalle ajalle? Ihan tuikiaamusta sinun ei tarvitse mennä, jos et koe olevasi aamutreenaaja. Onko mahdollista hyödyntää esimerkiksi päiväaika, miten se olisi mahdollista? Jos et pääse/jaksa mennä illalla tai heti aamusta treenaamaan pohdi miten voisit hyödyntää esimerkiksi arkiaktiivisuutta päivän aikana.

Ihminen itse on itsensä asiantuntija: sinä tiedät voimavarasi ja päiväagendasi. Miten saisit aktiivisesti luotua mahdollisuuksia aktiivisuudelle?

 

huomenta suomi

 

HUOMENTA SUOMI | MITÄ MIELTÄ PIKATREENEISTÄ?

Mun mielestä pikatreenit ovat tosi ok: jos ne motivoivat sua liikkumaan ja pois kotisohvalta, niin anna palaa! Kuten sanottu treenin ei tarvitse kestää ikuisuuksia: sometimes less is more.

On tärkeää, että se mitä teet teet kunnolla. Tee mieluummin lyhyt tehotreeni, kuin a) et mene ollenkaan, koska aika on rajallinen tai b) teet tunnin tai muutaman tunnin sinne päin.

Treenin intensiteettiä ja kestoa kannattaa toki vaihdella ja välillä nopeat tehotreenit on jees. Aina ei tarvise mennä myöskään kovaa ja korkelta: joskus voit tehdä ihan vaikka fiilistellen tai keskittyen tekniikkaan. Se voi nimittäin tehdä juuri siihen hetkeen hyvää.

 

huomenta suomi

 

HUOMENTA SUOMI | KUMPI VALITA: SALI VAI JUMPPA?

Mä pyrkisin mahdollisimman pitkälle yhdistämään molempia tai korvaamaan jumpan sitten jollain aerobisella treenillä. Mä olen piirakkaihminen: mä rakastan Fazerin mustikkapiiraan lisäksi UKK Instituutin liikuntapiirakkaa.

Mun mielestä kuntosalia tai lihaskuntoa kehittävää liikuntaa kannattaa olla se 1-2 kertaa viikossa ja sen oheen hengityselimistön kuntoa kohottavaa treeniä niin, että 2 tuntia 30 minuuttia miedosti hengästyttävää ja hikoiluttavaa treeniä tulee täyteen (tai 1 h 15 min tehokkaampaa liikuntaa).

Kuntosalilta saat mm. voimaa eri muodoissa ja jumpilla saavutat taas helposti sosiaalisen kanssakäymisen ohella aerobista kuntoa.

Molemmilla treeneillä saavutat parempaa suorituskykyä eli kuntoa ja ne parantavat fyysistä ja henkistä toimintakykyäsi.

Näiden lisäksi sisältäisin päiviin ehdottomasti arkiaktiivisuutta.

 

huomenta suomi

 

Jos haluat katsoa aamun Huomenta Suomi -lähetyksen, niin löydät sen Maikkarin Katsomosta: Huomenta Suomi 25.10.2017 klo 6:35 ja noin kohdasta 12:00 eteenpäin.

 

Valoa viikkoonne ja muistakaa nauttia treenailusta – kehosi on upea!
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Katoaako kunto muutamassa päivässä, jos ei treenaa?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

17.10.2017

Hifistely – Onko meillä vaan liikaa kaikkea?

 MEILLÄ VAAN ON NIIN PALJON KAIKKEA?

Tää on sellainen aihe, johon törmään jatkuvasti – ja varmaan kirjoitan siitä jatkuvasti. 😀 Hifistely, aikamme ultimateharrastus.

En nyt tartu siihen sen enempää, koska aiheesta saa lukea jo muutenkin aika paljon: ruoka- ja treenihommat on joko aika tosikkotouhua tai sitten lautaselta etsitään yhtä pääpirulaista.

Lähinnä siis koko terveys- ja hyvinvointitouhu on hassuissa sfääreissä nykypäivänä.

Mä oikeastaan mietin sitä, kuinka aikuisena kaikesta tulee tosi paljon raskaampaa. Miksi kaikesta tulee niin paljon raskaampaa? Kaikesta.

Tänään jotenkin pysähdyin miettimään tätä kaikkea maailman menoa. Tulin keskustasta Bossen kanssa postittamasta kasaa treenivaatteita (kyllä, elän yltäkylläisyydessä, treenivaatteiden yltäkylläisyydessä
😀 ) tonne ympäri ämpäri Suomea, kun vastaani tuli kourallinen päiväkotilaisia.

Heillä oli ns. seikkailupäivä menossa: kyseltiin ohiulkijoilta kysymyksiä ja vastaukset piti jatkossa muistaa.

Älyttömän ihana hoitotäti kysyi multa ”mikä sinun mielestäsi Helsingissä on parasta?” Lapset pörräsivät iloisesti ympärillä ja rapsuttelivat Bossea.

Vastasin luonto. Helsingin luonto on käsittämättömän kaunis! Hehkutin Keskuspuistoa ja Töölönlahtea. Kiva täti komppasi valintaani.

 

hifistely

 

Mä katselin niitä lapsia siinä, kuinka fiiliksissä ne oli Bossesta ja Bosse niistä. Koko kööri eli länsä tässä hetkessä ja muu maailma se vaan pyöri heidän tarttumatta siihen. Ei ne varmaan edes tajunneet, että me aikuiset fiilisteltiin siinä sitä, että luonto on niin hieno, mutta katoava voimavara. Että kun me ihmiset ei osata nauttia siitä.

Samaan aikaan yksi pojista heittäytyi kyljelleen Bossen viekkuun hiekalle.

Ensimmäisenä itselleen tuli mieleen, että nonni – nyt ne vaatteet likaantuu. 😀 Mutta pikkukundi oli ihan muina miehinä ja vaihtoi toiselle kyljelle.

Mä jäin vallan miettimään, miksi me aikuiset huolehditaan ja stressataan niin paljon kaikesta? Me stressataan niin paljon vähän kaikesta, että tämä hetki menee liian helposti ohi.

 

OSATAANKO ME OLLA KIITOLLISIA TÄSTÄ KAIKESTA?

Lähinnä jäin tämän asian suhteen pohtimaan sitä, että meillä vaan on nykyään kaikkea todella paljon. Elämme yltäkylläisyyden aikaa. Ei meidän tarvitse kärvistellä esimerkiksi sokerin tai kahvin kanssa. Lämpimät vaatekerrastot ovat itsestään selviä, vaikka talvet eivät edes ole verrattain enää kylmät.

Meillä on kaikki niin hiton hyvin, että ollaan saatu hienoilla jutuillamme maapallo keinahtamaan omalla akselillaan ja ilmasto lämpenemään. No joo. Lähdin ilmeisesti vähän pidemmän kautta, mutta itseasiassa totta toikin on. 😀

Tähän liittyy mun mielestä yksi hyvin tärkeä kysymys: osataanko me oikeasti olla kiitollisia siitä mitä meillä ympärillämme on?

 

Siitä, että ruokaa on enemmän, kuin tarvitsemme. Siitä, että yhtä vaatekappaletta on tilattavissa vähintään viidessä eri värissä? Siitä, että suihkuun mennessä meiltä tulee puhdasta vettä koko suihkuttelun ajan, ja voimme säädellä veden lämpötilan? Osaammeko olla kiitollisia siitä, että kahvia on saatavilla ainakin neljällä eri maitovaihtoehdolla? Ja että oikeasti elämme maassa, joka on hiton turvallinen.

 

hifistely

Töölönlajden nurtsi on, kuin kultainen meri aina syksyisin. Tätä maisemaa katsoo kiitollisuudella. <3

 

Meillä on ihan sikana kaikkea. Mun pappa täyttää nyt lokakuussa 94 vuotta. 94 VUOTTA! Tyyppi taisteli kahdessa sodassa ja menetti isoveljensä sodan käsiin. Kävi tunnistamassa veljensä ruumiin alle 2-kymppisenä. Sai sokeria vaan silloin, kun valtio oli sitä mieltä, että nyt sitä taas saa. Kahvi kuului vain harvalle.

 

Skype oli muuten käsittämättömän hauska opetella, kun pappa oli niin pähkinöissään omasta kuvastaan ruudun alareunassa ja vilkutteli lapsenmielisesti itselleen. <3

 

Työtä jatkettiin perheyrityksessä. Ei silloin mietitty itsensä toteuttamista ja sitä, mitä unelmia pikku pojalla on. Silloin mentiin sinne, minne vanhemmat sut pukkas. Tai mihin nyt ees oli saumaa päästä. Kouluun mentiin hiihtäen tai pyörällä.

Ja nykyään jengi hifistelee tyyliin perunoilla lautasella, koska hiilarit. Me syödään sokeria niin paljon, että terveysviranomaiset jo kieltää meitä syömästä sitä. Me kikkaillaan älypuhelimilla ja riidellään siitä, kumpi on pahempi, rasvaton maito vai gluteeni. Ja törsätään Hulluilla Päivillä kosmetiikkapurkkeihin – tai jonotetaan kallista läppäriä, niin kuin mä tein viime perjataiaamuna. 😀

 

hifistely

KUN RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNNE MUUTTUU PINGOTTAMISEKSI

Kun kaikkea on, niin on helppo hifistellä. Mä en sano, että tästä kaikesta tulisi potea huonoa omaatuntoa. Tai syyllisyyttä. Onhan se käsittämättömän siistiä, että meillä on kaikkea.

Onhan tää kaikki järjettömän upeeta. Mä vain välistä mietin, muistetaanko me olla kiitollisia? Vai otetaanko asiat itsestään selvinä? Ja vaan murehditaan kaikesta?

En mä edes tiedä, miksi välistä ajattelen tätä asiaa: pääasiahan on, että itse on kiitollinen siitä kaikesta mitä on. Miksi mä murehtisin onko muut kiitollisia?

Mä mietin siksi, koska tää kaikki saa meidät tosi ahdistuneeksi ja stressaamaan. Meillä ei ole enää sisäistä rauhaa ja balanssia. Kaikkea on vaan ympärillä tosi paljon. Hiljaisuus on asia, jota joko paetaan tai sitten siitä on tullut harvinainen herkku.

Siksi mä mietin tätä, koska mun niin moni asiakas stressaa. Voi huonosti ja haluaisi voida paremmin. Ja mä haluaisin, että he voisivat paremmin.

Onko meillä vaan liikaa vaihtoehtoja ja siten me tiedostetaan se, ettei kaikessa ole mahdollista olla mukana tai saada kaikkea? Ja se rassaa: me tunnetaan riittämättömyyden tunnetta koko ajan vähän kaikessa.

 

Me tunnetaan riittämättömyyden tunnetta, vaikka vähempikin riittäisi.

 

Ei yltäkylläisyydessä ole mitään vikaa. Mutta jos se aikaansaa sen, että me aletaan stressaamaan – silloin sitä on liikaa. ”Syö sitä, älä tätä”, ”treenaa näin, älä näin”, ”nuku silleen, vältä tälleen”, ”osta tää, mut älä tota”, ”hengitä näin, elä näin”, ”muista istua tällä lailla, vältä istumasta tolla lailla”…

 

…syö se hiton peruna siltä lautaselta, jos se on sun juttu! Mutta arvosta myös sitä, mitä sulla on: terveys ja kroppa eivät ole itsestään selviä. Ei oteta niitä sellaisina. Ja mikä tärkeintä: ota selvää, mikä oikeasti on sulle tärkeintä tässä elämässä.

Pidetään toki huolta, mutta ei asioista stressata tai niitä murehtia kande. Eikä kaikkea pidä optimoida.

Miksi mä puhun riittämättömyyden tunteesta on se, että ihminen haluaa kelvata, kuulua joukkoon. Ja niin moni kokee, ettei kuulu joukkoon, koska ei elä tietyllä tavalla. Jotenkin täydellisesti.

Vaikka kyllä sinä kuulut joukkoon – sä olet yksi meistä. <3

Se tekee myös sen, että tyytymättömyys poikii ilottomuutta: bussista poistuessa emme enää kiitä kuskia, emme muista jättää ovea auki takanatulijalle, emme väistä kaduilla tai kiitä autolijaa saadessamme tietä ylittää katu, ojennamme pyöräilijöitä, jalankulkijoita tai koiranulkoiluttajia.

Me pingotetaan.

 

hifistely

Kyllä sitä välillä ajattelee, että ei meiltä oikeasti mitään puutu. Itse olin ihan yhtä lailla jonottamassa bränikkää läppäriä just siellä, missä krääsä lentää. Aka Hulluilla Päivillä. Todellakin. Olin ulko-ovella hyvissä ajoin jo seiskaa! 😀

KOSKA SÄÄNNÖT

Ja tää: me suomalaiset ollaan käsittämättömän tunnollista porukkaa. Niin tunnollista jopa, että me pidetään huoli siitä, että naapurikin noudattaa sääntöjä. Ja niistä säännöistä on aina kiva muistuttaa – vähän joka paikassa ja ajassa.

En nyt tarkoita sitäkään, että tässä pitäisi ruveta elämään pellossa. Mutta ehkä hitusen lisätä siimaa. Jos me lisättäis siimaa me saataisiin otettua himppasen enemmän happea. Ehkei me ahdistuttaisi niin paljon?

En mä tiedä, mitä mieltä te olette? Mikä meitä auttaisi hifistelemään vähän vähemmän ja elämään hetkessä enemmän? Kiitollisuus? Hiljaisuuteen hakeutuminen?

Vai pitäisikö meidän vain hyväksyä itsemme sellaisina, kuin me olemme – vajaina yksilöinä, jotka tarvitsevat muiden ihmisten tukea ja lämpöä? Vaikka joskus emme tykkäisi jostain voimme silti toimia kivasti heitä kohtaan.

 

Koska kun hifistely otetaan pois, niin me voidaan huomata, että samalla viivalla me täällä kaikki ollaan.

 

Tämmöistä mietin tässä – mitä teille kuuluu? 🙂
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Proteiinipatukat | Huomioi ainakin nämä 5 seikkaa proteiinipatukkaa valitessasi

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

11.10.2017

Toiveaihe: Stressinhallinta – lue kaksiosainen kirjoitussarja!

Stressinhallinta – ai että mä rakastan teitä! Ihana aihe! Olen tämän viikon FitFashionin snapissa ja tuli toiveaihe stressinhallinnasta. Todellakin otan koppia, kiitos aihetoiveesta!

Olen aikaisemmin kirjoittanut Terveysblogiin kolmiosaisen stressinhallintakokonaisuuden. Palailin siihen tuossa taannoin ja on aika päivittää kirjoitussarja. Joten teretulemast lukemaan kaksiosainen kirjoitussarja stressistä ja stressinhallinnasta!

Kysymykset, kommentit ja keskustelu aiheesta on enemmän, kuin tervetullutta kommentteihin. <3

 

stressinhallinta

Eläinten silittely tutkitusti laskee stressitasoja nostamalla mielihyvähormonien määrää kehossa. <3

STRESSINHALLINTA | OSA 1: MITÄ STRESSI ON JA KONKREETTISIA TYÖKALUJA OTTAA STRESSI HALTUUN

Ensimmäisessä osassa käsittelen itse stressiä: mitä se on, miksi sitä on ja mitä se meissä ihmisissä aiheuttaa. Kirjoituksen lopusta löydät konkreettisia keinoja stressinhallintaan ja vähentääksesi negatiivista stressiä elämästäsi.

 

STRESSINHALLINTA | OSA 2: MIKÄ MERKITYS RUOKAVALIOLLA JA UNELLA ON STRESSIIN

Toisessa osassa annan eväitä siihen, mitä sinun kannattaa stressaantuneena huomioida ruokavaliossasi ja mikä on unen merkitys stressinhallinnassa.

 

stressinhallinta

Kukkuu!

STRESSINHALLINTA | MISTÄ STRESSI JOHTUU?

Stressi ei aina ole pelkästään negatiivista, vaan voimme kokea myös positiivista stressiä. Siksi on tärkeää stressistä puhuttaessa tarkastella kokonaiskuvaa ja koettua fiilistäsi: tunnetko, että sulta tällä hetkellä katoaa voimavaroja enemmän, kuin saat niitä? Jos kyllä, niin sitten asialle kannattaa tehdä jotain.

Ihmistyyppi ja luonne vaikuttaa. Esimerkiksi millainen ihminen olet: oletko suurpiirteisempi, suorittaja, tunnollinen, murehtija…kolme viimeistä ovat ensimmäistä taipuvaisempia stressaamaan.

Mielestäni yksi tärkeä sanoma on kaiken muun ohella se, että sinun ei tarvitse muuttaa itseäsi.

Jos olet esimerkiksi suorittajaihminen, niin upeeta! Saat ihan käsittämättömästi aikaan silloin, kun teet ja kaverit katsovat ihmetellen vierestä. Sinulle tärkeintä onkin tunnistaa, milloin mopo karkaa käsistä: milloin on se riski, että uuvut. Sinun ei tarvitse vaimentaa suorittajaa tai lakaista kyseisiä ominaisuuksia maton alle. Sinun tulee vain osata säädellä sitä. <3

Stressi voi johtua monesta syystä ja nykyään sitä aiheuttaa hyvin arkiset asiat. Stressille on olemassa monta eri määritelmää, siksi tärkeintä on tunnistaa omalla kohdallasi mikä sinulle stressiä aiheuttaa.

 

Keskityn tällä erää nimenomaan negatiiviseen stressiin, koska se tarvitsee ”hallintatyökaluja”. Positiivinen stressi ei. Positiivinen stressi parantaa suorituskykyäsi: se innostaa ja motivoi sinua toimintaan. Lisäksi se tuottaa sinulle mielihyvää ja siten kasvattaa voimavarojasi – ei syö niitä.

 

Negatiivista stressiä on esimerkiksi  liian vähäinen nukkuminen, lepo ja palautuminen. Stressiä on myös tunne, ettet selviydy sinulle kohdistetuista tehtävistä tai vaatimuksista. Myös jet lag on stressiä. Stressistä hassunhauskan tekee myös se, että se on tarttuvaa: se voi tarttua mallioppimisen kautta (ja voi tulla vähän niinku äidin maidossa) tai se voi siirtyä ihmisestä toiseen esimerkiksi kotona tai työpaikalla.

 

stressinhallinta

 

STRESSINHALLINTA | MIKSI IHMINEN STRESSAA?

Stressi tapahtuu autonomisessa hermostossa. Kun olet stressaantunut, niin sympaattinen hermosto dominoi. Sympaattinen hermosto on kehosi taistele tai pakene -generaattori. Tämä on se hermosto, joka kiihdyttää sydämen sykettä ja verenkiertoa sekä heikentää ruoansulatuselimistön toimintaa. Siksi stressaantuneena vatsasi saattaa reistailla.

Parasympaattinen hermosto taas on se chillailija. Se hidastaa kehosi toimintoja rentouttaen elimistöä. Parasympaattinen hermosto lisää ruuansulatuselimistön verenkiertoa. Siksi relaaminen on esimerkiksi suolistonkin kannalta erittäin perusteltua (tästä lisää kakkososiossa).

 

stressinhallinta

Luonto ja metsä ovat mulle meren ohella aivan ykkösjuttuja relaamiseen. <3

 

Miksi ihminen sitten stressaa? Jotta pysyisi hengissä. Stressaaminen on olennainen osa kehon sopeutumisjärjestelmää. Harmi vain, että nykyään emme stressaa enää kaikkein primitiivisimmistä asioista, kuten mistä saada ruokaa ja miten välttää uhka eli kuoleman vaara.

Meillä on nykyään astetta erilaisemmat puhteet: työ, koulu, vapaa-aika, harrastukset, some, sähköposti, tavoitettavuus ja muut lälläspööt. Keho ja nimenomaan aivomme ei oikein ole megessä tässä kaikessa häsläämisessä.

 

On luonnollista kokea stressiä silloin tällöin ja lyhyen aikaa.
Vähäisessä määrin stressi on hyvä asia. Jos stressitila jatkuu pitkään, niin ongelmia tulee.  Kuminauhaa kun ei yksinkertaisesti ole mahdollista venyttää loputtomiin.

 

Seuraava listaus kannattaa toki lukea niin, että kyseisiin ”vaivoihin” voi olla muukin selitys. Mutta ohessa pieni listaus siitä, mitä stressi saa aikaan elimistössä.

 

stressinhallinta

Joskus vaan on hyvä hakeutua luonnon rauhaan ja hengittää. 🙂

STRESSINHALLINTA | MITEN STRESSI VAIKUTTAA ELIMISTÖÖSI

Negatiitivisen stressin oireita elimistössäsi:

  • Niska-, vatsa- ja selkäkivut ja vaivat
  • Aineenvaihduntaongelmat, liikahikoilu, yöhikoilu
  • Päänsärky, migreeni sekä lihassäryt
  • Monet allergiat ja astma, jatkuva flunssakierre, tulehdusarvot koholla, kohonnut verenpaine
  • Hermostoperäiset sairaudet, masentuneisuus, ei huvita
  • Seksuaaliset ongelmat
  • Iho-oireet

 

Positiivisen stressin oireita elimistössäsi:

  • Olet tehokas ja luova
  • Tunnet imua siihen mitä teet ja tykkäät tehdä sitä, jaksat
  • Olet kaikesta tekemisestä väsynyt, mutta onnellinen
  • Otat vastuun teoistasi, et syyttele muita tai etsi ulkopuolelta virheitä
  • Itsetuntosi on kohollaan ja koet tekemisen merkitystä sekä onnistumisen kokemuksia

 

Stressiä syntyy mielessämme olevista uhkakuvista. Suurimpia stressinaiheuttajia ovat vaikeudet ihmissuhteissa tai parisuhteessa, työ ja ristiriidat työpaikoilla, liiallinen työ- tai tekemisen määrä voimavaroihisi nähden, taloushuolet sekä suuret elämänmuutokset (sairaudet, läheisten poisnukkuminen, lapsen syntymä, työttömäksi joutuminen, muutto jne.

 

Millainen sinä olet stressaantuneena? Entä millainen olet, kun et ole stressaantunut tai koet positiivista stressiä? Mikä sinua tällä hetkellä elämässäsi stressaa eniten? Listaa nämä tekijät itsellesi ylös.

 

stressinhallinta

On muuten upeeta katsoa, kuinka Bosse nauttii metsässä olemisesta. Tulee itselleenkin hyvä mieli, kun toisella on. <3 (Bossen oma IG-tili: @bosse_the_frenchbulldog)

STRESSINHALLINTA | MITÄ TEHDÄ STRESSILLE?

Tästä mun tekstistäni tulee todella pitkä, jos koitan eritellä kaikkia maailman aseita stressiä vastaan. Haluan kuitenkin, että saat tarvittaessa jeesiä, joten kysy kommenteissa, jos sinua mietityttää vielä jokin. <3

Suosittelen todella kirjoittamaan ylös asiat, jotka tällä hetkellä koet stressaavaksi. Näin voit tarkastella niitä hieman enemmän ulkopuolisena eikä ne pyöri kaoottisina mielessäsi. Homma ikäänkuin konkretisoituu paperilla paremmin.

Tarkastele listaamiasi asioita.

Miksi ne stressaavat sinua? Mikä kyseisissä asioissa stressaa sinua? Listaa mielellään nekin.

Listattuasi kaikki sinua stressaavat tekijät ja miten ne sinua stressaavat, jaa tekijät seuraaviin sarakkeisiin:

1. Asiat, joihin voin vaikuttaa
2. Asiat, joista voin päättää
2. Asiat, joihin en voi vaikuttaa tai asiat, joista en voi päättää

 

stressinhallinta

 

On hyvä pohtia sellaisia seikkoja, kuin stressaatko sittenkin turhasta? Kannattaako sellaisia asioita stressata, joihin et voi vaikuttaa tai joista et voi päättää? Miksi sinua ylipäätään asia stressaa?

Mikä silloin avuksi?

Emme voi muuttaa muita, voimme muuttaa vain itseämme. Mikä sinua auttaisi tällä hetkellä? Jos olet suorittajaihminen, niin oletko sittenkin haalinut liikaa asioita itsellesi – osaatko sanoa ei? Jos et, mikä auttaisi sinua oppimaan enemmän sitä taitoa? Kuinka armollinen osaat olla itsellesi vai odotatko itseltäsi liikaa? Tunnetko omat terveet rajasi?

Jos olet murehtija, miksi murehdit? Mikä on se perimmäinen tunne tai ajatus taustalla, miksi sinä murehdit? Mikä olisi kauheinta mitä voisi tapahtua? Miksi?

 

STRESSINHALLINTA | PÄÄSE KIINNI TUNTEESEEN

Kaikki tekemämme perustuu tunteisiin. Se miten toimimme on reaktiota omille tunteillemme. Jos pelästyt, suojaudut. Jo sinua uhataan saatat paeta tai hyökätä. Jos joku antaa yllärikukkia hymyilet.

Tunteet ovat mahtava työkalu! Siksi koita nappasta niistä kiinni: mikä on se kaikkein pohjimmainen tunne taustalla, joka stressiä aiheuttaa?

Onko se riittämättömyys – entä jos et kelpaakaan tuollaisena, kuin olet?

 

Mielestäni tärkein kysymys on se, että kelpaatko itsellesi sellaisena, kuin olet?

 

Kohtaa tunne rohkeasti ja tarkastele sitä. Tunteilla on aina jokin viesti meille, siksi niitä ei kannata vaimentaa. #inhimillinenote

 

stressinhallinta

Tunteet ovat hyvä asia. Niillä on aine sinulle jokin viesti. Esim. ”ei huvita” tehdä mitään. Miksi ei? Oletko väsynyt? Millainen väsymys on, onko se liian vähäistä unta, onko se mukavuudenhalua vai oletko oikeasti uupunut? Mutustele tunnetta. 🙂

STRESSINHALLINTA | HENGITÄ

Hengitys. Sitä toitotetaan joka paikasta nykyään, siitä on tullut trendi. Arvatkaa miksi? Koska ihan totta me keskitytään hengitykseen aivan liian vähän nykyään. Hengitys on elämän ehdoton edellytys ja se liittyy kaikkeen.

En aio pushata supersuuresti käsitettä meditaatio tai tyyliin päälläseisontaa joogamusan tahdissa – se ei ole se juttu, eikä ne mullakaan toimi. 😀 (Jollekin toimii!) Mulle toimii yksinkertaiset hengitysharjoitukset, kuin ihan vain hengityksen havainnointi, sen suuntaaminen johonkin tiettyyn kireään kehonosaan tai kipuun tai ihan vaan metsään kulkeutuminen ja luonnon haistelu.

 

Edit.
Sain hyvän kommentin kollegalta liittyen meditaatioon. Meditaatiota on jo esim. yksinkertaiset hengitysharjoitukset. Lähinnä halusin korostaa sitä, että sinun ei tarvitse tehdä meditaatiosta isoa suurta juttua tai tapahtumaa. Sen tekemisestä ei tarvitse stressata. Kuulen nimittäin tosi paljon valmennettavien suusta sitä, että meditoida he eivät halua. Meditaatiosta on tehty isosuuri juttu, joka kuulostaa stressaavan ja kiireisen ihmisen korviin työläältä tai liikaa joogamaailman jutuilta. Tämä toki vain omaa kokemustani asiakastyöskentelystä esim. työhyvinvoinnin tai terveysvalmennuksen puolella. Esim. itselleni liikuntakin on meditaatiota – liikkeen, mielen ja hengityksen yhteys. Sinulla on sille oma merkityksesi ja se on upeeta. <3

 

Meditaation ei siis tarvitse olla sen kummempaa. 😀 Hakeudu sellaiseen paikkaan, jossa sulla on hyvä. Se voi olla vaikka jokin hyvää oloa tuottava sielunmaisemasi tai oma mansikkapaikkasi.

 

stressinhallinta

Suomen luonto ja metsä. <3 Näiden lisäksi meri ja Espanja. Siinä ne mun <3 <3 <3. Mitkä ovat sua rentouttavia maisemia tai paikkoja?

 

Rauhallinen ja syvä hengitys on tärkeä siksi, että se aktivoi parasympaattista hermostoa. Lisäksi kun keskitys hengitykseen tietoiseen mieleesi ei mahdu juurikaan muuta. Tietoiseen mieleemme voi mahtua kerralla 3-5 asiaa. Muut noin 50 000 – 70 000 asiaa ovat tiedostamattomassa mielessämme aiheuttaen joskus vähän kaoottisia fiilareita. 🙂

Mun mielestä kannattaa tehdä asioista simppeleitä. Niin simppeleitä, että ne todella toteutuvat arjessasi. Siksi laitan alle simppelin hengitysharjoituksen, joka on helppo toteuttaa kotona, koulussa, julkisissa tai työpaikalla.

 

Simppeli hengitysharjoitus

Istu tai makaa mukavassa asennossa.
Jos istut istu hartiat ja istuinkyhmyt allekkain, selkä tuettuna ja hartiat rentona.

Tuo leuka kaulakuoppaan, pidennä niska.
Aseta toinen käsistäsi alavatsan päälle ja toinen käsi rintakehäsi päälle.

Sulje silmät tai pidä auki.
Jos pidät silmiäsi auki suuntaa katseesi pehmeästi johonkin kiintopisteeseen.

Hengitä syvään ja rauhallisesti kohti vatsaa.
Tunne, kuinka alempi käsi liikkuu vatsan mukana ylemmän käden pysyessä paikallaan.

Hengitä syvään ja rauhallisesti 6-10 kertaa.
Voit laskea sisään ja uloshengityksesi kestoa esim. 4-10 sekuntiin.

 

Seuraava osio keskittyy vielä tarkemmin ruokavalion ja unen merkitykseen stressinhallinnassa. Stay tunet! Ja hei – olen tämän viikon FF-snäpissä, eli SIELLÄ NÄHDÄÄN! Laitelkaa kysymyksiä myöa siellä! <3

 

Rentoa päivää kaikille,
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Ruoka ja liikunta | Tosikkotouhua ja pilkunviilausta

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3

8.10.2017

Ruoka ja liikunta | Tosikkotouhua ja pilkunviilausta

RUOKA JA LIIKUNTA | PILKUNVIILAUS VOI AIHEUTTAA LISÄÄ PAHAA OLOA

Tiedättekö mikä välillä ihmetyttää? Se, että meillä nykypäivän ihmisellä monella on todella kärkkäät mielipiteet ruokavalioon ja liikuntaan liittyen. Homma on tosikkotouhua. Tähän liittyy vahvasti se ilmiö, että hyvin usein vähän niinku laput silmillä ajetaan omaa asiaa ja toitotetaan, että juuri se oma näkemys on oikea.

Teksteistä, ruokakuvista tai liikuntavinkeistä halutaan löytää viat ja viihdykettä keskustelupalstoilla tarjoaakin ”etsi virhe kuvasta” -tyyppiset elementit.

Meillä on kaikki nähtävästi tosi hyvin – itseasiassa niin hyvin, että muiden jutuista digataan etsiä virheitä ja saumoja omien mielipiteiden puskemiseen. Unohtaen sen tosiasian, että minä en ole sinä, sinä et ole minä eikä kukaan ole samanlainen kuin toinen.

 

ruoka ja liikunta

 

Tutkittu viime käden tieto on asia erikseen. Tieto, joka on kaksoissokkotutkimuksilla ja ihmisillä tutkittu. Mutuilu ei ole tietoa, vaan se on ihmisen omaa kokemusta asiasta. Mutu on totta ihmiselle itselleen, mutta se ei valitettavasti tarjoa muuta. Pahimmillaan se vaan aiheuttaa lisää kärhämää tai pahaa mieltä.

Yleinen kärhämöinti taas lisää helposti yleistä pahaa oloa ja lopulta kellään ei oikein ole kivaa tai kohta kukaan ei viitsi edes kommentoida mitään.

Voitaisiinko kaikella rakkaudella unohtaa oma ego ja jopa häpeämätön, suodattamaton ja omat ajatuksensa paremmaksi asettava pilkunviilaus?

 

(Taas disclameria pukkaa: saat todellakin olla eri mieltä, kuin minä. Tässä ei ole kyse siitä, että minä olisin aina oikeassa ja muut väärässä. Sanotaan tämä nyt ennen, kuin kukaan vetää hassun hauskoja johtopäätöksiä. 😀 )

 

ruoka ja liikunta

RUOKA JA LIIKUNTA | PILKUNVIILAUS: ETSI VIRHE KUVASTA

Ajatukseni juoksee aiheen ympärillä lähinnä siksi, että mm. kommentit ihan yleisillä keskustelupalstoilla ja ryhmissä sekä myös omia tekstejäni koskien ovat välillä popparikulhon arvoisia. Kerran sain palautteen Facebookissa inboksiini, että mihin esimerkiksi perustan jonkun (en muista minkä) stoorini kortisolihormonia koskien.

Vastasin, että terveysvalmentajan koulutukseen, jossa by the way on alan huippukouluttajat kouluttamassa meitä. Heidän tietonsa perustuu viime käden tutkittuun tietoon ja vankkaan asiakastyöskentelykokemukseen.

Olen pyrkinyt omissa teksteissäni juuri siihen, että en korosta miltä minusta tuntuu. Vaan mikä on esim. asiakkailleni aidosti toimivaa, viime käden tutkittuun tietoon viitaten.

 

ruoka ja liikunta

 

Onko oikeasti meillä asiat niin hyvin? Niin hyvin, että etsimme virheitä kuvista? Vai onko ruoka ja liikunta vaan niin paljon tunteita herättävää settiä, että siitä kimpoillaan? Mikä erityisesti minua kiinnostaa on se, että miksi emme suhtaudu ruokavalioon ja liikuntaan rennosti?

 

Ei pitkäjänteisiä tuloksia tule stressaamalla, rajoittamalla, kieltämällä tai pakottamalla. Edellä mainituilla asioilla on negatiivinen tunnelataus ja sitä kautta toiminnasta katoaa ilo ja rentous. Ja tulokset.

 

Jos toiminnassa ei ole rentoutta on vaikea saada tuloksia. (Fitness sun muut vastaavat ovat asia erikseen. Tottakai siellä saadaan tuloksia, koska hommaa siivittää kasa pakotteita.)

Sanottakoon vielä, että lähdekritiikkiä on totta kai oltava. Ei kande mennä soitellen sotaan ja syödä pumpulia. Mutta en puhu siitä nyt. 🙂 Vaan konkreettisesti jengin jyräämisestä omilla vahvoilla mielipiteillään.

Mitä te olette asiasta mieltä? Miksi meillä on niin tavattoman suuri halu korostaa omia mielipiteitämme? Onko meillä asiat hyvin vai voimmeko sittenkin vaan huonosti?

 

ruoka ja liikunta

 

RUOKA JA LIIKUNTA | PILKUNVIILAUS KADOTTAA KOKONAISUUDEN: EI NÄHDÄ METSÄÄ PUILTA

Kuinka usein saakaan lukea naamakirjasta väittelyä eri terveysaiheista. Onko vegaaniruokavalio urheilijalle sovelias vai onko sekaravinto paras? Kuka on eniten oikeassa ja kuka eniten väärässä siitä, onko ok syödä maitotuotteita? Entä se peruna?

Kuinka tappavaa suolistolle gluteeni (tästäkin sanasta väännettiin aikoinaan: karsee kärhämä siitä, että joku oli kirjoittanut sanan gluteiini 😀 ) onkaan? Mikä on oikea tapa liikkua tai paras tapa syödä? Miten ravinto tulee pitkin päivää oikeaoppisesti koostaa?

Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Tavallaan olen samaa mieltä. Tavallaan en. Tuskan määrä riippuu nimittäin siitä, miten tietoa käytetään.

Tietoa meillä on terveysaiheista enemmän, kuin koskaan. Jopa niin paljon, että me kikkaillaan puilla ja unohdetaan metsä eli kokonaisuus.

Tiedämme, miten tulisi optimoida terveyttä: tiedämme jo, mikä on riittävä määrä unta, minkälainen hiilihydraatti tai rasva on ”hyvälaatuista”, miten kasvikset edistävät terveyttämme ja että liikunta on lääkettä jne.

Yksi asia tässä tietoviidakossa on varmaa: tieto lisää tuskaa erityisesti silloin, jos ja kun yritämme optimoida joka ikisen suupalan, joka ikisen askeleemme tai joka ikisen uniminuuttimme.

 

 

Mitä mä luulen, että haaste nimenomaan on tiedon paljous. Lisäksi se, että tietoa on saatavilla ihan hirmuisat määrät ja vielä todella nopasti. Ei tarvitse, kuin vähän Googlettaa ja tadaa! Mulla on jos minkä moisen sopan ohjeet!

Haastavinta tässä kaikessa on se, että terveyttä, hyvinvointia, ruokaa ja liikuntaa on tutkittu paljon. On tutkittu puolesta ja vastaan. Internetin ihmeellisestä maailmasta on helppo löytää vahvistusta omille uskomuksilleen ja käsityksilleen – olivat ne sitten minkä tahansa asian puolesta tai sitä vastaan.

Rentous katoaa. Tilalle tulee sääntöjä, pakotteita ja rajoitteita. Hommasta tulee epämukavaa.

Ja harmi vain, että ihmisaivot ovat taipuvaisia ohjautumaan pois päin kaikesta epämukavuutta aiheuttavasta. Se on meidän eloonjäämisemme kannalta ennen muinoin ollut ehdoton edellytys.

Ja siksi nillittäminen harvoin palkitsee – ketään.

 

ruoka ja liikunta

RUOKA JA LIIKUNTA | TARVITSEEKO P*RSEELLE POTKIMISTA?

Terveyden optimoiminen on päivän sana. Mutta voiko terveyttä optimoida? Ainahan tulee jotain muuta tilalle, kun yksi haaste tai asia hoituu. Ei terveys tai hyvinvointi ole koskaan valmis.

Keskustelin kerran erään valmennettavani kanssa siitä, kuinka hän on niin onnellinen juuri nyt. Hänellä on juuri nyt niin hyvä. Hyvä siitäkin huolimatta, että hän ei ollut käynyt salilla kahteen viikkoon. Hän on onnellinen siitäkin huolimatta, että edellisenä iltana meni illalliseksi fajitaksia ja toissapäivän iltapäivänä pizzaa.

Kysyin miksi.

Hän oli hienosti pohtinut asiaa ja tiesi sanoa, että koska hän ei stressaa syömisistä tai liikkumisista. Hän on nauttinut olla itsekseen ja viettänyt aikaa poikansa kanssa.

Alkuperäisesti miksi valmennus aikoinaan aloitettiin oli siksi, että nyt pitää saada leidi kuntoon! Hän palkkasi jonkun, joka ”potkii perseelle”. Ravinto ja liikunta fiksattakoon, painoa alas ja itsekuri tilalle!

Ja missä ollaan nyt? Valmennettavallani on vapautunut olo.

Mitään ei ole rajotettu. Kaloreita ei ole laskettu. Nälkää ei ole nähty. Kertaakaan en potkinut ahterille. On opeteltu rentoutta. Se on muuten kummallisen hieno tunne vapautua mielen vankilasta. Jokseenkin osaan samaistua, täällä syy.

Miksi mun tarvitsee potkia jotakuta? <3 Sisu täytyy löytää itsestään, ei ulkopuolelta. Ja se on mun työtä: oman motivaation löytämiseen ohjaaminen – ei jengin potkiskeleminen.

 

ruoka ja liikunta

RUOKA JA LIIKUNTA | NILLITTÄMINEN EI TEE IHMISESTÄ PAREMPAA

Sääntöjen, pakotteiden, rajoitteiden ja kieltojen seuraaminen ei tee meistä parempia. Se ei takaa onnellisuutta.

Esimerkiksi edellisen asiakkaan tapauksessa: tekikö rentous hänestä huonomman? Laiskemman? Epäonnistuneemman? Ei, vaan onnellisemman. Onnellisemman, joka tuli vapauden kautta.

Hän tuntee itsensä onnellisemmaksi ilman painetta optimoida terveyttä. (Kyllä hän silti tiedostaa, ettei ylipaino ole terveellistä, liian korkea verenpaine ei ole hyväksi ja salitreeni on olennaista liikuntaa lihaksille. Siitä ei olekaan kyse. Vaan ensimmäisestä tärkeästä stepistä kohti pitkäjänteisiä tuloksia. Rentous. #inhimillinenote

Loppupeleissä hommasta tuli itseohjautuvampaa: yhtäkkiä arkiliikkuminen lisääntyi ja energiaa tuli lisää. Vapaus antaa energiaa pakko taas syö sitä. Pakko saa meidät ajattelemaan itse suoritusta liikaa. Pakko saa ajattelemaan niitä puita, ei metsää.

Niille, jotka pohtivat meneekö se aina näin. Painonhallintaa itsessään on tutkittu yllättävän vähän ja Suomessa oppimme ja opiskelumme on aiheessa vielä hitusen lapsenkengissä. Kuitenkin rentous ja sen tuoma oman ajattelutavan ja asenteen muutos on selkästi tutkittu olevan nro 1 esimerkiksi pitkäjänteisten tulosten saavuttamisessa.

Sun täytyy itse aidosti haluta terveyttä ja sitä, mitä kaikkea se sulle tuo. Sitä ei voi eikä pidä pakottaa. Homma pitää lähteä sisältä. Oivalluksesta, että mä tosissaan haluan ja tarvitsen tätä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että terveyttä tulisi sata lasissa optimoida 24/7 ja jokaisena vuoden päivänä.

On oikeasti ihan perusteltua ottaa vaikka konkreettinen miniloma sen painon, ruoan ja liikunnan kyttäilystä. Hermolepo.

Ruokavalioon mahtuu silloin tällöin eines tai epäterveellisyys. Päivään voi sisältyä leipää, perunaa, riisiä, pastaa whatever karseen maineen omaavaa hiilaria. Joskus lepo voi antaa enemmän energiaa, kuin treenaaminen. Joskus sitä valvoo enemmän ja nukkuu vähemmän. Oho.

 

ruoka ja liikunta

 

Hyvinvointimme on kokonaisuus. Sieltä ei aina voi nostaa yhtä yksittäistä tekijää, joka olisi se kaikkein kamalin. Aina ei kannata kaikkea arvottaa: oliko treeni nyt riittävän kova, kuluiko tarpeeksi kaloreita, söinhän tarpeeksi vähän tai cheatasin tarpeeksi, palkkari pitää huitaista heti koska gainsit jne.

Ja mitä virheiden etsimiseen tulee pohdi miksi niitä on muilta niin tärkeä löytää? Kertoaksesi, että itse teet paremmin? Koska jokin toimi sinulla, niin se toimii muillakin tai pitäisi toimia?

Vapauta itsesi, relaa. Kokonaisuus (= metsä) nimittäin helposti hämärtyy stressatessa ja nillittäessä.

En sano, että hanskat kandee heittää tiskiin ja ruveta välittämästä. Päin vastoin. Kehoitan alkaa välittämään. Mutta eri tavalla. Ilon ja uteliaisuuden kautta. Eikä tukahduttamalla itseään säännöillä ja kielloilla ja siten myös tukahduttamaan muita.

 

 

Mitä sä olet mieltä?

 

Hyviä viboja viikkoosi,
x Kipa

 

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu

 

Lue myös:

Ilon kautta | Lokakuun teema: hyvä minä!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3

6.9.2017

Superstar 2017 -kisa | Miten selviytyä riittämättömyyden tunteesta?

LES MILLS SUPERSTAR- KISA

Superstar on kisa, jossa etsitään inspiroivinta Les Mills -ohjaajaa. Viime viikonlopun kisafinaali käytiin Köpiksessä ja meitä pohjoismaista tulleita finalisteja oli 14. Neljä ohjaajaa kisasivat BodyAttackilla, neljä ohjaajaa BodyCombatilla, kaksi BodyPumpilla ja yksi Sh’Bamista, BodyJamista, BodyStepistä ja BodyBalancesta.

Kisa on arvostelulaji: haastavinta kisasta (IMO) tekee sen, että et voi ikinä tietää mitä tuomarit hakevat ja millä perusteella lopullinen valinta tehdään. Tällöin voit vain mennä lavalle huitaisemaan oman vetosi toivoen, että se riittää. 😀

 

supestar

Les Mills Reebok Live & Superstar -kisa majoittui tänä vuonna Kööpenhaminaan. Tapahtumapaikkana Lokomotivværkstedet. (Kuva: mä)

 

Tänäkin vuonna voitto meni Ruotsiin. Voittaja saa palkinnoksi Nutraminolta ja Reebokilta sponsorisopimukset. Lisäksi voittaja sai ohjata puolet ohjaamastaan kisakappaleesta kyseisessä Reebok Les Mills Live 2017 -tapahtumassa. Tässä tapauksessa siis BodyAttackin voittaja ohjasi sunnuntain BodyAttackissa puolet intervalli-kappaleesta (track 8).

On muuten hyvä biisi! <3 <3 BodyAttack 98 -ohjelman biisilistan alkuperäiset biisit löydät täältä ja Sizzlerin täältä.

 

superstar

Voitto meni igen Ruotsiin (kuten kaikkina aikaisempinakin kertoina 😀 ). Vuoden 2017 Superstar: supersöötti Felix Trana. (Kuva: Sofia Kivistö, hitusen saatoin editoida 😉 )

 

superstar

Tänä vuonna iloisena yllärinä tuli se, että Les Mills kustansi lennot ja yhden yön hotellissa. 🙂 Finnair lensi mukavasti aikataulussa. Täytyy myöntää, mä rakastan tätä, kun kaikki toiminnot ovat kännykän päässä nykyään. So easy! (Kuva: mä)

 

REEBOK LES MILLS LIVE 2017 SUPERSTAR | KISATUNNELMIA

Tiedättekö, kyllähän mä valehtelisim jos sanoisin, etten yhtään olisi pettynyt. En niinkään halua sanoa olevani pettynyt tuomaripeliin, koska sitäkin paljon kuulee: ”ruotsalaiset ne aina vetävät kotiinpäin”. Voi se olla näinkin. Mutta ei se oloni oikeastaan kohene sillä, että mietin tuomaripeliä.

 

superstar

Ennen kisaa – täysissä sielun ja mielen voimissa. 😀 (Kuva: Teresa Turhanen, editointi: mä)

 

Olin kisan jälkeen lauantaina _todella_ väsynyt. Alkusyksy on ollut melkoista hullunmyllyä ja olen ollut kiireinen kaikkien uusien työkuvioiden myötä. On yrittäjän ammattitutkinnon näyttötilaisuutta, uusia elämäntapamuutosryhmiä, valmennuksia, ryhmäliikuntatunteja, luentoja, häitä, blogia, koiranpentua…

Tämä viikonloppu olisi pitkästä aikaa ollut vapaa viikonloppu (lauantai oikeastaan), mutta kisareissu osui juuri sille. 😀 PERUS!

 

superstar

If it’s not in Facebook it didn’t happen. 🙂 (Kuva: Teresa Turhanen, editointi: mä)

 

Kun väsymyksestä ja pettymyksestä pääsee yli, niin kyllä päällimmäisenä on aina kiitollisuus. Kokemus on todella hieno: toki itse lavalle pääseminen ja siellä ohjaaminen on korvaamatonta. Mutta kaikkein upeinta ikinä on tajuta ja ymmärtää se, kuinka monta erilaista ihmistä yksi seikka kokoaa yhteen.

Käsittämätöntä. Näissä tapahtumissa tosiaan olemme yhtä porukkaa ja kaikki ovat yhtä intohimoisia homman perään – niin asiakkaat, kuin ohjaajatkin.

 

superstar

Suomen tiimi! <3 <3 Mun mielestä me oltiin HITON HYVIÄ! 🙂

 

Liikuntatapahtumassa on huikea määrä energiaa, iloa, ystävyyttä, hikeä ja jopa hikisiä halauksia. Se kannustuksen määrä ennen vetoani, vedon aikana sekä jälkeen katsojilta, treenareilta ja trainereilta on huikeeta. Puhumattakaan siitä, kuinka ihanaa palautetta katsojilta, jumppareilta sekä trainereilta tuli vetoni jälkeen…priceless.

Ihminen kaipaa palautetta. Eniten kalvamaan jäikin itse tuomareilta puuttunut palaute: mitä jäi uupumaan. Miksi minun vetoni ei ollut riittävä?

Haastavinta mielestäni kisassa onkin riittämättömyyden tunne: minä en riittänyt. Ja vielä haastavampaa on jäädä tunteeseen, koska et saa sille syytä: miksi minä en riittänyt. Hetkessä sinusta tulee niin pieni, vaikka koit tehneesi suuria asioita.

 

Kisa kasvattaa – ainakin itseäni siinä – että jouduin rankasti pohtimaan,
miten käsitellä riittämättömyyden tunnetta.

 

superstar

BodyAttack-tiimi. <3 (Kuva: Sofia Kivistö)

 

KILPAILUSSA JOKU VOITTAA JA MUUT EIVÄT | INTOHIMOLLA ETEENPÄIN

Faktahan tuo on ja se pitää yksinkertaisesti hyväksyä. Kisa on kisa ja kaikki eivät voi voittaa. Tähän tietenkin tulee heittää kliseinen setti siitä, että me kaikki kisassa olleet olimme voittajia. 😉 Olemme päässeet finaaliin asti, saamme upeaa kokemusta ja saamme olla jakamassa huikean elämyksen. Jep, kliseistä ehkä, ja totta. Kyllä siitä voittajafiilis tulee. 🙂

Tätä hommaa kun ei tehdä rahasta, vaan sydämestä. Aijoo! Josta tulikin mieleeni – sainhan mä palautetta. Sain palautteeksi saman, kuin 2015 kisassa päästessäni Hesan karsinnoista jatkoon Stokikseen: suhtaudun työhöni intohimolla.

😀 😀 😀 😀

 

superstar

 

Aluksi närkästyin. TIETENKIN! OLISINKO MATKANNUT HEMMETTI KÖPIKSEEN ASTI JA OHJANNUT KAIKKI NÄMÄ 11 VUOTTA JA MILJOONA TUNTIA, JOS TÄMÄ EI OLISI INTOHIMONI!!

…en taatusti. Jos tästä hommasta ei diggaa, niin voi ihan saman tien vaihtaa alaa. Lisäksi tiedän intohimoisen suhtautumisen työhöni: perustin vuonna 2010 yrityksen. Mottoni on alusta alkaen ollut ”intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan”.

(Tähän kohtaan minitäsmennys: ei niitä tunteja oikeasti ole ihan miljoonaa vedetty. 😀 )

Eli kyllä, minä suhtaudun intohimoisesti työhöni. 😀

Turhauduin. Ai että, kun turhautti. Matkasin Köpikseen asti, omistaudun asialle ja saan itsestään selvää palautetta.

Kunnes lauantaina aamupalapöydässä Kankaisen Mika totesi meidän keskustellessamme intohimolla työhönsä suhtautumisesta, että ”aatella, kuinka hienoa se on”.

Totta. Aatella, kuinka hienoa se on, että voit todeta
suhtautuvasi työhösi intohimolla. Kaikki nimittäin eivät.
Jotkut vain suorittavat päivästä toiseen työtään. Intohimo on hieno juttu:
työ ei aina välttämättä tunnu työltä, koska keskimäärin on niin siistiä.

 

Toisaalta intohimo tekee hommasta myös osittain raskasta: intohimo sisältää kovan halun oppia. Aina olisi parannettavaa ja itseään saattaa tarkastella hyvin kriittisestikin. Olisin tottakai itse fiksannut kisan vedostani vaikka mitä.

Noh, mikään ei ole viisaampaa, kuin jälkiviisaus.

 

superstar

Kävin testaamassa uuden 45 minuutin formaatin BodyPumpista. Hyvä setti! (Kuva: mä)

 

En usko häviöön – uskon kehitykseen. Haluan palautetta siitä, miten voin kehittyä. Kun sitä ei saa, turhautuu. On kaikkein turhauttavinta ikinä tietää vetonsa olevan riittämätön, etkä tiedä miksi ja mitä asialle tehdä.

Se, joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön: täytyy muistaa, että olet kisassa. Joku voittaa, muut eivät. Piste. Ei siitä sen enempää – itsehän menin, eikö. 😀

Lainaankin tässä kohtaa Oprahia, koska näin se homma toimii omassa pienessä maailmassani:

 

superstar

Ja samaan syssyyn todettakoon, että jos et vielä ole löytänyt omaa intohimon kohdettasi, niin elämäntarkoituksesi on löytää se. <3

 

SUPERSTAR| TUNTEIDEN SEKAMETELISOPPA

Hassuinta koko kisassa on se ristiriitaisten tunteiden määrä: se fiilis, kun koet, ettet riittänyt sellaisena kuin olet. Vaikka samaan aikaan tiedät tehneesi parhaasi siihen hetkeen. Toisaalta nautit joka sekunnista, toisaalta olet onnellinen sen ollessa ohi. Toisaalta rakastat ihmisiä ja viihdyt joukossa, toisaalta taas väsyttää kaikki se häsellys ja energia ympärilläsi.

Ja jos olet tehnyt parhaasi siihen hetkeen et voi katua mitään. Et voi harmitella mitään. Tulit, menit, vedit ja annoit kaikkesi. Hirvein fiilis vaan on se, ettet riitä. Olet siis kaiken kiitollisuuden, ilon, onnellisuuden keskellä myös itseesi pettynyt: KUN MÄ EN VAAN OLLUT RIITTÄVÄ.

(Nyyh.)

 

superstar

Koipi korkeemmalle! 😀 Mun rakkain lajini, BodyAttack. <3 Kaikki BodyAttackissa kilpailleet ohjasivat saman biisin, intervallibiisi (track 8). (Kuva: Sofia Kivistö)

 

Kuten sanottu, on monta asiaa, jotka tekisin toisin (olen nähnyt ja jakanut somessa vetoni – Ari Katajisto Kuntosali & Fitness -lehdestä julkaisi sen Facebookissa). Näihin lukeutuvat mm. äänenkäyttö ja ponnuttomien vaihtoehtojen näyttäminen.

(En pidä ohjausäänestäni. Totta puhuakseni se kuulostaa karseelta. Olen nuorempana rakastanut laulaa. Lauloin paljon ja Catsin Memory oli lempibiisini laulaa. Lisäksi Celinen My Heart Will Go On on lähtenyt tästä kurkusta yllättävän hyvin. Ääneni on ”hinta”, jonka maksan intohimosta ohjaamiseen. Äänihuuleni eivät sovellu äänityöhön ja foniatri antoi minulle kaksi vaihtoehtoa. Joko ohjaan ja ääni menee tai en ohjaa ja ääni toimii. Arvatkaa, kumman valitsin. 😀 )

Kaikkea ei kuitenkaan ole helppo ympätä yhteen 4-5 minuuttiin, koska olet innostunut ja sinulla on yksi biisi aikaa säväyttääksesi ihan kaikki ja mielellään muutkin. 😉 Se biisi ohjata on aivan erilainen, kuin yksi kokonaisen tunnin ohjauskerta kotisalillasi.

superstar

SUPERSTAR | MITÄ TÄSTÄ ETEENPÄIN

Omalta kohdaltani nämä olivat toiset ja viimeiset kisat. Minut on nyt kaksi kertaa ”mystery-ilmoitettu” kisaan. Ekalla kerralla rakas ystäväni Vainion Tiina ilmoitti minut. Tämän vuoden kisasta ei vieläkään haisua, kuka minut ilmoitti. 😀

Mitä kuitenkin otan mukaani kisasta on intohimoni. Se voi vähäksi aikaa piiloutua, kuten kisan jälkeen (olin niin rätti ja tietty flunssa iski heti lauantaina), jolloin olin varma, että en jaksa vähään aikaan ohjata. Vähäksi aikaa into hommaan vaan katosi, joskin onneksi vain pariksi päiväksi.

Mutta kuten eräs ohjaajaystäväni sanoi, kun eilen pyytelin anteeksi väsynyttä olemustani heidät kisaviikonloppuna nähdessäni :

 

”Kaikilla on huonoja hetkiä. Se on sellaista normaalia.”

 

Jaana V., lav juu. 😀

Loppupeleissä on todettava, että hienoa kun intohimoni näkyy ulospäin. Kaikilla ohjaajilla ei. Sillä jos minun intohimoni näkyy, niin haluan luottaa sen asiakkaitani motivoivaan energiaan. Yksikin liikunnan pariin innostunut ihminen on voitto. Yksikin liikunnallista elämäntapaa jatkava ihminen on voitto. Yksikin hymy tunnilla on voitto. Yksikin ”kiitos energiastasi” on voitto.

Ja se riittää minulle. Olin sitten kuinka pieni ihminen tässä maailmassa tahansa, niin omassa maailmassani teen isoja asioita.

Ja jatkan siis tulevaan intohimolla. Miksi?

 

Koska intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. <3
x Kipa

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Nälkä | Miksi pussikeittodieetit eivät toimi?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3

29.8.2017

Koira ja viikon viisaudet | Mitä ihminen voi oppia koiralta?

Olen nyt seurannut kaksi kuukautta tota meidän koiranpentua ja fiilistellyt, kuinka siisti otus kyseinen tyyppi on!

Ensinnäkin koiranpentu on siitä jännä tapaus, että pennun puuhastelua voisi vain tuijottaa loputtomiin. Toisekseen ihan totta tolta sintiltä voi oppia paljon. 🙂

Bosse on ensimmäinen koirani ja kaikki mitä hänen kanssaan tekee on melkoisen uutta – molemmille. Ihminen voi itseasiassa oppia yllättävän paljon koiralta, ja halusin jakaa muutaman ajatukseni teille.

Mitä te olette oppineet lemmikiltänne? Olisi kiva kuulla ajatuksianne aiheesta. <3

 

koira

Kuva: Laura Laukka. <3 Editointi: mä)

MITÄ IHMINEN VOI OPPIA KOIRALTA?

 

LEIKKI JA LEIKKIMIELISYYS

Leikkisyys, lapsenmielisyys ja lapsenmielinen uteliaisuus asioita kohtaan auttaa sinua näkemään ja kokemaan enemmän. Leikkimielisyys takaa lisäksi sen, että sinulla on myös itseksesi hauskaa eikä sinulla tarvitse olla jatkuvasti joku seurana.

Leikkikäämme siis päivittäin, pitäkäämme hauskaa ja viihtykäämme – myös oman itsemme kanssa.

 

koira

TERVEHDI RAKKAITASI AINA ILOISESTI

Ei ole mitään siistimpää, kuin toisen ilo sinut nähdessään. Tulee niin onnelliseksi! On ihana tunne, kun koet jonkun tosissaan odottaneen sinua ja olevan innoissaan nähdessään sinut.

 

Osoittakaamme siis kaikille rakkaillemme heidät tavatessamme,
että he ovat meille tärkeitä ja iloitsemme heidän olemassaolostaan.

 

koira

 

RAKASTA PYYTEETTÖMÄSTI

Koiran rakkaus omistajaansa kohtaan on jotain huikeaa: se on pyyteetöntä ja aitoa. Se ei ole valtapeliä eikä oman egonsa pönkittämistä.

 

Rakastakaamme toisiamme pyyteettömästi ja aidosti.

 

 

koira

 

NUKU PÄIKKÄREITÄ

Koira on mahtava: kun nukuttaa, se nukahtaa. Bosse saattaa pentujen tapaan simahtaa pystyyn tyyliin kesken leikkimisen. Päikkärit ovat terveysteko ihmiselle: ne mm. laskevat verenpainetta ja stressitasoja, lataavat akkuja, lisäävät tarkkaavaisuutta, jaksamista ja keskittymiskykyä.

 

Aina kun mahdollista, niin panostakaamme terveyteemme ja
nukkukaamme päiväunet. 10-15 minuuttia riittää!

 

koira

 

OLE ENNAKKOLUULOTON JA KOKEILE UUSIA ASIOITA

En tiedä teidän lemmikeistä, mutta Bosse on kyllä joka paikassa aika nopsakkaan. Kaikkeenhan se menee suu edellä. Mutta sillä tavalla oppii. 🙂

Kaikkea pitää kokea ja kokeilla ja Bosse on aika ennakkoluuloton tapaus. Välistä vähän jopa tyhmänrohkea. Toisaalta se on aika liikkistä. 🙂

 

Meillä ihmisillä on helposti uskomuksia, jotka saattavat jarruttaa meitä tekemästä tai toteuttamasta joitakin asioita. Koirilta voimme oppia tarttumista tilaisuuteen: kirmaa kohti ja tartu hetkeen!

 

koira

 

HAKEUDU LÄHELLE

On hyvä olla lähekkäin ja läheisyys luo turvallisuuden tunnetta. Bosse on ihana, kun se kömpii sylkkyyn ja nukahtaa siihen. Öisin saattaa pieni tuhiseva kuono asettua naaman viereen ja päivisin hän niin mielellään liimautuisi sohvalla kylkeen kiinni.

 

Ihminen tarvitsee läheisyyttä, myös spontaania sellaista.
On ihan luonnollista, että ihonkaipuu iskee silloin tällöin.
Hakeutukaamme siis usein meille tärkeiden ihmisten lähelle ja halatkaamme usein. Läheisyys edistää ja ylläpitää terveyttä.

 

koira

 

VETREYTÄ JA VENYTTELE RANKAA SÄÄNNÖLLISESTI

Aina unilta herättyään koira venyttelee makoisasti ja vetreyttää siten rankaansa. Kiinalainen sananlasku sanoo, että ”olet yhtä vanha, kuin selkärankasi”.

 

Panostakaamme selkärankamme terveyteen: pyrkikäämme mahdollisimman usein tekemään asioita ja harjoituksia, jotka parantavat ryhtiämme, rangan liikkuvuutta sekä hoitaa selkää ja ehkäisee vaivoja ja kiputiloja. 

 

koira

 

JOS JOTAIN HALUAT TODELLA PALJON ÄLÄ LUOVUTA, KUNNES SAAT SEN

Virikelelu. Tuo kotoa poislähtevän pelastus. Sellaisen kun täyttää jollain namilla ruoalla ja laittaa lattialle, niin saat karata koiran luota rauhassa.

Bossea on mahtava katsoa virikelelunsa kanssa: se päättäväisyys saada haluamansa on upeaa. Lisäksi homma saatetaan aina loppuun satavarmasti: kun herkut on jo lelusta syöty tarkistetaan vielä muutaman kerran, että se varmasti on tyhjä.

 

Olkaamme sitkeitä saavuttaaksemme tavoitteemme. Joskus se voi tuntua työläältä, mutta jos todella haluat jotain, niin pysy sitkeänä. Sitkeys palkitaan.

 

koira

OLE JUURI SELLAINEN, KUIN OLET

Koira ei feikkaa. Se on juuri sellainen, kuin on. Tämän tyyppinen välitön rehellisyys ja aitous on ihailtavaa. Totta kai jos ajattelee, niin ei me ihmiset voida tietenkään tölvästä mitä tahansa sylki suuhun tuo ja perustella homma sillä, että ”mä nyt vaan olen tällainen”.

Mutta lähtökohtaisesti on hyvä pyrkiä olemaan aito oma itsensä.

 

Ole aina oma itsesi, koska kaikki muut ovat jo varattuja. 

 

 

Mitä oivalluksia te olette tehneet lemmikkinne tai ystävänne lemmikin myötä? Jakakaa toki kokemuksia! Itse aion käyttää näitä ohjenuorana ehdottomasti jatkossa. Näiden lisäksi sisäsiisteys on tietty aina plussaa. 😉 Se muuten Bosselta alkaa sujua jo tosi hyvin – jee! 😀

 

Aurinkoa mieliinne,
x Kipa

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja treeni – 5 vinkkiä!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3

25.8.2017

Onnellisuus ja stressinlievennys | Näin lisäät luontoelementtejä päiviisi

ONNELLISUUS | TÄSSÄ HETKESSÄ ON HYVÄ

Istut metsäkalliolla hartiat rentoina. Silmäsi ovat suljetut. Et voi aistia silmilläsi, joten keskityt kuuntelemaan. Kuulet tuulen, lehtien havinan. Linnut. Kaukaiset ihmisten ja koirien äänet. Kuulet hengityksesi.

Keskityt tuntemaan. Tunnet vienon tuulenvireen poskipäillä ja paljailla käsilläsi. Tuuli heiluttaa hiuksiasi. Auringon säteet lämmittävät poskilla. Hymyilet.

 

Hymyilet, koska oivallat tässä hetkessä olevan hyvä.
Olet siinä missä olet. Olet sitä mitä olet.
Ei sinulta mitään puutu, sillä tässä hetkessä sinulla on kaikki.

 

Aika pysähtyy.

On vain keho, mieli ja ajatus luonnon keskellä.

 

onnellisuus

 

ONNELLISUUS | LUONTO TEKEE IHMISEN ONNELLISEKSI

Luonnolla on ihmeellinen vaikutus. Se rauhoittaa tavalla, jota ei kaupungissa osaa oivaltaa. On käsittämätöntä, miten kaupungin vilskeessä on helppo uppoutua kelloon, aikatauluihin, projekteihin ja deadlineihin.

On hurjaa, miten kaikki on kaupungissa niin helposti ja nopeasti saatavilla, että jos asioita ei saa tai tapahdu minuutin tarkkuudella menee hermo. Kärsivällisyys ei riitä, vaan ihmisestä tulee äkkipikainen.

Kännykässä on kaikki, eikä meiltä mitään puutu. Ruokaa, juomaa, vaatteita ja jopa koti on ostettavissa puhelimen kautta. Puhumattakaan siitä, että olet tavoitettavissa puhelujen, tekstiviestien ja sähköpostien lisäksi vähintään parilla muulla applikaatiolla.

 

onnellisuus

Lidl tarjosi bloggareille eilen torstaina Nuuksiossa luontoaamun. <3 Päivä alkoi Mindfulness-hetkellä, jonka jälkeen pääsimme testaamaan eräretkeilytaitoja. Lidlin päällä erittäin mukavan tuntuinen ulkoiluvaatemallisto (kuvassa: takki, housut, kengät ja sukat) tulee myyntiin viikon päästä torstaina. <3

 

Sometat paikasta jos toisesta. Kerrot, kuinka nyt on kivaa tai jokin ei mennyt ihna kuin Strömsösä. Tai sitten kerrot, mitä söit tai joit. Tai että kävit treenaamassa. Tai laitat ihan vaan heipat selfien muodossa, koska se on ajan henki.

”If it’s not in Facebook it didn’t happen.” 🙂

Teknologian kehittyminen on upea juttu – ehdottomasti! Se on avannut maailmaa ja tiedonkulkua aivan käsittämättömällä tavalla ja mahdollistanut moninkertaisen nopeuden moneen sellaiseen asiaan, jotka ennen vanhaan olisivat vieneet aikatauluillaan iän ja terveyden.

Mutta yksi asia, mikä meitä nykyään vaivaa – tässä hetkessä eläminen. Lisäksi olemme irtaantuneet täysin luonnosta. Luonto, joka tarjoaa meille kodin, ruokaa ja terveyttä.

Meiltä unohtuu usein se, että luonto tekee ihmisen onnelliseksi.

Milloin viimeksi sinä hakeuduit luontoon?

 

onnellisuus

Oma maa mustikka. Mustikka on yksi terveellisimmistä Suomen metsän marjoista. Syö aina, kun mahdollisuus on. <3

 

ONNELLISUUS | STRESSAANTUNUT IHMINEN: HAKEUDU LUONTOON

Me ihmiset voimme huonosti, koska vietämme yhä vähemmän aikaa luonnossa. Luonto on ihmiselle luontainen paikka elää ja olla. Mikäli siis koet itsesi stressaantuneeksi ota pieni hetki hakeutuaksesi luontoon, ystävä hyvä.

15-30 minuuttia päivässä riittää. <3

Luonnossa oleminen vaikuttaa sinun hyvinvointiisi: luontoelementtien läheisyys laskee verenpainetta ja sykettä. Lisäksi se laskee stressitasoja alentamalla stressihormoni kortisolin pitoisuutta kropassa.

Luonnossa oleskelu myös virkistää mieltä, sillä se erittää mielihyvähormonia oksitosiinia. Luonnossa oleskelu siis virkistää aivojasi, jolloin esimerkiksi luovuus lisääntyy.

 

onnellisuus

Eräretkeilytaidot sisälsivät nuotion kokoamista ja sytykkeiden keräämistä. Homma lähti tulille hetken yrittämisen jälkeen. 😀

 

Luonto pieninäkin annoksina edistää siis terveyttäsi. Luonto ei tarkoita yksinään metsää, sillä me ihmiset koemme luontoelementtien merkityksen eri tavalla. Yhtä hyvin vesielementti voi olla sinulle tärkein ympäristö, jolloin sinun kannattaa hakeutua meren äärelle.

Esimerkiksi itse olen vesielementti-ihmisiä. Rakastan merta, sitä miltä se näyttää, tuoksuu ja millainen se on. Meri on minun sielunmaisemani, on aina ollut. Siksi kaikkein mieluiten hakeudun sinne, missä on metsää ja merta.

Helsingin keskusta on siitä hieno paikka asua, että tästä lähteltä löytyy meri ja sen suolainen kosketus. <3

 

Tiesitkö, että Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan
ihminen viettää sisätiloissa 85-90 % vuorokaudessa?

 

Ystävät, 85-90%! Mitä ajatuksia luku sinussa herättää? Mitä voisit tehdä asialle? Tehdään jokainen omilla tahoillamme muutama pieni terveysteko itsellemme! Ohessa viisi vinkkiä siihen, miten voit edistää onnellisuutta ja terveyttäsi lisäämällä luontoelementtejä päiviisi.

 

onnellisuus

Ekologiset astiat (kuten kuvan lautaset) ovat kotimaiselta Kupilkalta. Aivan tajuttoman nätit! <3

ONNELLISUUS | 5 KEINOA EDISTÄÄ TERVEYTTÄ LUONNON AVULLA

Näillä keinoilla voit helposti lisätä luontoelementtejä päiviisi. Se kannattaa, sillä stressitasot laskevat, mieli kirkastuu ja olosta tulee kokonaisvaltaisemmin parempi. Muista myös matkan varrella hengittää syvään, sillä on yllättävän suuri vaikutus. <3

 

1 .
Mieti, millainen maisema läheltäsi olisi sinulle juuri nyt hyvä. Se voi olla lähipuisto, pieni lähihiekkatie, kallio, metsä, meri. Hakeudu sinne jo ihan pieneksikin aikaa, 15 minuuttia riittää. Jätä kännykkä äänettömälle, peitä kello hihalla. Tarkkaile ympäristöäsi, kuuntele tarvittaessa silmät. Vain ole, tekemättä mitään. Muistuta itseäsi, että tässä hetkessä on hyvä.

 

2.
Kaikki liikkuminen luonnossa ja ulkona on plussaa. Hyödynnä työmatkoja. Pyöräile, kävele, hölkkäile työmatkat. Jos se työmatkat tuntuvat tylsiltä yksin, sovi muutaman kerran viikkoon työkaverin kanssa työmatkatreffit. Kaikki, vähäisempikin liike ja luonto, on hyväksi.

 

onnellisuus

Matkalla Mindfulness-hetkeen kerkesi bongata ja maistella puolukoita.

 

3.
Tuo luontoelementti lähemmäksi itseäsi: kerää lomamatkalta rannalta kiviä tai simpukoita ja sisusta niillä kotia tai työpistettä. Jos meri on sinulle rentouttava elementti korista työpistettäsi jollain sellaisella, joka muistuttaa sinua merestä. Se voi olla rantakivi, simpukka, kuva tai postikortti.

Jos metsä on sinulle rentouttava elementti, niin tuo metsä lähemmäs sinua vaikka koristamalla työpistettäsi kävyillä.

Kun tunnet itsesi stressaantuneeksi tai ahdistuneeksi luo katseesi vähäksi aikaa tuohon luontoelementtiin, muistele sen alkuperäistä olinpaikkaa ja hengitä syvään muutama kerta. Maailma odottaa kyllä. <3 #inhimillinenote

 

onnellisuus

Nokipannukahvi. Mikä ihana tekosyy. Kuksa Kupilkalta.

 

4.
Ota illalla aikaa ja hakeutu pihalle. Illan hämärässä on ihana asettua maahan selällesi katselemaan taivasta. Suuntaa ajatuksesi taivaan äärettömyyteen. Elämä on aika ihmeellistä, kun taivasta todella katselee: yleisimpien ongelmiemme mittasuhteet usein hieman muuttuvat. 🙂

 

5.
Hyödynnä sateen jälkeinen aika. Käy ulkona heti sateen jälkeen. Hengitä ilman kosteutta, rauhoita mielesi rauhoittuneeseen liikenteeseen. Anna kostean ja happirikkaan ilman raikastaa mieli. Sade vaikka kastuessasi rasittavaa onkin, on parhaimmillaan upea ja puhdistava asia.

 

Tässä muutama. Mikäli sinulla on omia kikkoja tai vinkkejä jakaaksesi, niin jaa kommenteissa! Olisi ihana kuulla, millaisia vinkkejä teillä on tai mikä on teidän sielunmaisemanne.

 

Rauhoittavaa viikonloppua, ystävät.
x Kipa

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Treeni ja koiranpentu | Miten yhdistää liikunnallinen elämäntapa ja pentuarki?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3

Terveysblogi 2020